Quantcast
Channel: pro peruskoulu
Viewing all 365 articles
Browse latest View live

Vantaan opettajat ovat jo nyt valmiina lakkoon

$
0
0
Helsingin ja Vantaan opettajat olivat lakossa huhtikuun 1984. Kaikkiaan työtaisteluun osallistui 7200 opettajaa kymmenessä kaupungissa. (Opettaja 46/2013)


22.3. Vantaan Sanomat

30 vuotta sitten:

Vantaan opettajat ovat jo nyt valmiina lakkoon

Vantaa on eräs maan lakkopaikkakunnista, jos Opettajien ammattijärjestön lakko alkaa 9. huhtikuuta. Vantaalla lakkoon menevät kaikki peruskoulunopettajat.

OAJ vaati muun muuassa tasokorotusta peruspalkkaan, työajan lyhentämistä ja oppituntien ulkopuolisen työn korvaamista. Opettajat ovat tonnilinjalla eli vaativat tuhannen markan korotusta peruspalkkaansa.

Peruskoulunopettajan lähtöpalkka on nyt hieman yli 4000 markkaa.

Vantaalainen jäsenistö on tehnyt OAJ:n johdolle selväksi, että se pysyy vaatimusten takana.

(Vantaan Seutu = Vantaan Sanomien edeltäjä 22.3.1984)


Valmistuin opettajaksi v. 1980. Järkytyin, kun sain ensimmäisen palkkakuittini käteen. Pidin palkkakuittiani vitsinä.

Järkytyin toistamiseen, kun ensimmäisen työpaikkani Hiekkaharjun koulun ammattiyhdistysaktiivi Kalevi Lohikoski esitteli meille opettajien 1970-luvun palkkakehitystä, pelkkää laskevaa käyrää. 1970-luvulla muiden ammattijärjestöjen käyrät olivat pääosin selkeän nousujohtoisia.

Opettajat ajettiin lakkoon v. 1984. 

Vantaalaisia opettajia ei paljoa tarvinnut lakkoon maanitella, koska palkka oli niin huono. Asunnot Vantaalla jo siihen aikaan olivat niin kalliita, että aloittelevalla luokanopettajalla ei ollut mitään mahdollisuutta ottaa asuntolainaa, koska sen ajan korkotaso oli niin korkea.

OAJ laski aivan oikein, että lakkoeturintamaan piti ottaa vain muutama vahva kaupunki, Helsinki, Vantaa, Vaasa ja Imatra, joissa oli täysi lakkovalmius. Vantaalla oli vain kaksi opettajaa, jotka eivät suostuneet lakkoon. Toinen löytyi omasta koulustani, puhuimme hänelle vuorotellen kollegani kanssa kuin ruuneperit parin viikon ajan niin, että hän lakkoa edeltävänä päivänä taipui mukaan. Toiselle opettajalle ammattiyhdistyksen laulumiehet lauloivat serenadeja hänen ikkunansa alla, hän taipui lakkoon vasta aivan viime tingassa lakkoa edeltävänä yönä.

Oman kouluni opettaja, joka aluksi oli lakkoa vastaan, innostui asiasta niin paljon, että hän piti kotonaan kouluni opettajille lakkoiltamankin. Ylipäätään lakko yhdisti vantaalaisia opettajia ja lujitti kovasti paikallisen Vantaan opettajien ammattiyhdistyksen (VOAY) yhteenkuuluvaisuutta ja voimaa entisestään. 

Pitää ottaa myös huomioon, että Opettajien ammattijärjestö (OAJ) oli melko nuori organsaatio tuolloin. OAJ perustettiin vasta v. 1973. Muutamaa vuotta aikaisemmin Kansakoulunopettajien liitto ja Oppikoulunopettajien järjestö liittyivät yhteen, mikä oli pakko tehdä, kun siirryttiin peruskouluun.

Lakkomalli oli ennenkuulumaton, vain kaksi kaupunkia ensin lakkoon ja muut lähtisivät perässä asteittain, jos lakko ei purisi. Muut opettajat tukivat lakkoilevia opettajia lakkoavustuksella.

Asteittainen lakko jurppi Kuntatyönantajien (KT) edeltäjää Kunnallista sopimusvaltuuskuntaa (KSV) niin, että KSV melko pian julisti työsulun. KSV ajatteli, että työsulun avulla opettajat lyötäisiin melko pian polvilleen. OAJ esti työsulun.

KSV laski väärin, koska työsulku-uhan takia opettajat saivat yleisen tuen puolelleen aivan suveriinisti. Opettajat osasivat hyödyntää mediaa paljon paremmin kuin KSV. 

Tohina kesti kolmisen viikkoa. OAJ teki kohtuullisen sopimuksen, esim. luokanopettajan peruspalkkaa nostettiin hieman yli tonnilla. 

Vantaalla lakosta irtautuminen oli vaikeaa, haluttiin vieläkin enemmän. Lakon jälkeen OAJ:n silloinen puheenjohtaja "Vode" Voitto Ranne saapui voiton huumassa Tikkurilan Peltolan koulun täyteen ahdettuun auditorioon. Hän astui sisään molemmat kädet ylhäällä sormilla voitonmerkkejä näyttäen, mutta hämmentyi, kun sai vastaansa valtavan buuausmyrskyn.

VOAY:n lakkokenraali Heikki Rajamäki joutui astumaan esiin ja sanoi jyristen meille, että lakkoon on vaikea mennä, mutta siitä on vaikea irtautua. Rajamäki totesi, että parempaa sopimusta ei voitu saada aikaan, ja että tähän on nyt tyydyttävä.

Muistan onnistuneen lakon jälkeen, kuinka KSV:n johtaja Paavo J. Paavola televisiossa ääni väristen sanoi jotenkin näin, tämä otetaan vielä takaisin korkojen kera.

Kyllä otettiin.

Vuoden 1984 opettajien lakko yhdisti opettajat ja OAJ:sta tuli vakavasti otettava ammattijärjestö.

Suvivirsi kuuluu suomalaiseen traditioon

$
0
0

24.3. Vantaan Sanomat


Eduskunnan perustuslakivaliokunnan entiset puheenjohtajat Ben Zyskowicz (kok) ja Kimmo Sasi (kok) moittivat poikkeuksellisen tiukoin sanankääntein apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen tulkintaa koulujen uskonnollissävytteisistä tilaisuuksista.

Zyskowiczin ja Sasin mukaan Puumalaisen maanantaina antama ratkaisu on ”virheellinen ja väärä”.

Apulaisoikeuskansleri Puumalainen katsoi, että esimerkiksi virsien ja rukousten tuominen osaksi koulujen juhlatilaisuuksia voi rikkoa uskonnottomien kansalaisten perusoikeuksia.
Zyskowiczin ja Sasin mukaan lausunto on yllättävä.

Viime vuosina on vakiintuneesti tulkittu, että perusoikeuksiin liittyviä esteitä suvivirren laulamiselle koulun kevätkauden päätösjuhlassa ei ole. Näin on viimeksi äskettäin todennut eduskunnan oikeusasiamies, kaksikko muistuttaa yhteisessä tiedotteessa.

Zyskowiczin ja Sasin mukaan voimassa olevat tulkinnat perustuvat eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjauksiin uskonnonvapaudesta sekä historiallisiin perinteisiin.



Varma kevään merkki on keskustelu Suvivirrestä. Yhdyn täysin siihen, mitä sekä Zyskowicz että Sasi toteavat: Ei kuulu Puumalaiselle

Suvivirsi koulujen kevätjuhlissa ei ole uskonnon harjoittamista, vaan suomalaista traditiota. 

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että Suvivirsi kuuluu koulujen kevätjuhlaan samalla tavalla kuin Enkeli taivaan kuuluu joulujuhliin. Suvivirresta apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaiselle kanteli pieni vähemmistö, uskonnottomat. Pieni vähemmistö ei voi kanteluillaan ohjata valtaväestön toimintaa.

Päivän Iltalehdessä otetaan kantaa sopivatko uskonnolliset tilaisuudet kouluihin. Kysymys on huono, koska koulujen kevätjuhlat eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia. Uskonnollisia tilaisuuksia ovat kevät- ja joulukirkot sekä seurakuntien järjestämät aamunavaukset, joihin uskonnottomien ei ole pakko tulla.

Iltalehden pikakyselyssä 82 %  on sitä mieltä, että uskonnolliset tilaisuudet sopivat kouluihin, 18 % on niitä vastaan. Jos olisi kysytty pelkästä Suvirresta, uskon, että puolesta lukema olisi korkeampi kuin 82 %.

Selvä enemmistö suomalaisista on luterilaisia. Ketään oppilasta ei pakoteta kevätjuhlissa laulamaan Suvivirttä. Jos kuunteleminen on ylivoimaisen vaikeaa, juhlasta voi jäädä pois.

Puumalainen loukkaa ratkaisullaan suomalaista enemmistöä.

Koulun varsinaiseen uskonnonopetukseen ei kuulu uskonnon harjoittaminen.


Suomen Luokanopettajat katsoo, ettei mm. Suvivirren laulaminen koulun kevätjuhlissa tee tilaisuudesta uskonnollista tilaisuutta. (Pohjalainen 24.3.)

Lintsaamisesta sakkoa? 3.

$
0
0
25.3. HS


Ennätysmäärä vanhempia sai sakkoja koululastensa luvattomien poissaolojen vuoksi viime lukuvuonna Britanniassa. Sakkoja annettiin lukuvuonna 2012–2013 yhteensä 52 370 kappaletta.

Britanniassa viranomaiset voivat määrätä sakkoja perheille, joiden lapset pinnaavat koulusta tai ovat ilman lupaa poissa esimerkiksi lomailun vuoksi.

Monet perheet matkustaisivat mielellään koulujen loma-aikojen ulkopuolella, koska matkat ovat yleensä silloin halvempia.

Britannian hallitus on viime vuosina tiukentanut poissaolomääräyksiä ja nostanut sakkomaksun 60 puntaan eli 72 euroon.

Jos vanhemmat eivät maksa sakkoa neljän viikon kuluessa, se nousee 120 puntaan. Viime lukuvuonna 7 806 tapausta eteni aina oikeuteen saakka, ja myös sakko voi tuolloin yhä nousta.

Tavoitteena on vähentää poissaoloja, ja ne ovatkin tiistaina julkistettujen tilastojen mukaan laskussa. Poissaoloprosentti oli viime lukuvuonna 5,2.




Suomessa lintsaamisesta sakottamista on kokeiltu ainakin Lempäälässä, paina yllä olevia linkkejä.

Suomessa on oppivelvollisuus. 


Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi. Jos huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttymistä, hänet voidaan tuomita sakkoon oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä. (Opetushallitus)


Alakoulussa lintsaaminen yleensä loppuu heti, kun siihen puututaan. Joskus on jouduttu tekemään lastensuojeluilmoitus.

Mutta mitä sitten tehdään, kun lintsaaminen ei lopukaan? 

Ainakin OPH:n ohjeet ovat selvät. Huoltaja voidaan tuomita sakkoon oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä. 

Mutta mitä sitten tehdään, kun kunta laiminlyö perusopetuksen järjestämisen sen alueella asuville oppivelvollisille?


Kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta kaikille sen alueella asuville oppivelvollisille.  (Opetushallitus)


Lapset lintsaavat koulusta harvoin. Sen sijaan moni kunta tänäkin lukuvuonna on lomauttanut opettajansa ja lapset ovat jääneet ilman opetusta.



Opetusministeri Kiuru: Myönnetyt avustukset voidaan periä takaisin lomauttavilta kunnilta (Opetus- ja kulttuuriministeriö)


Enkeliporsas: Krista Kiuru, tuumasta toimeen!

Enkeliporsas tulkitsee Tulevaisuuskoneen tuloksia

$
0
0
28.3. Yle


OAJ loi jo alkuvuodesta Tulevaisuuskone.fi-nettikyselyn, joka on tarkoitettu kaikille suomalaisille. Kysely kerää kansalaisten ajatuksia siitä, mihin suuntaan koulutusta on lähivuosina Suomessa kehitettävä.

Pitäisikö ammattikorkeakoulut ja yliopistot yhdistää, tulisiko ohjelmointi ja viestintätaidot ottaa omaksi oppiaineeksi jo esikoulusta lähtien? Myös erikoisluokat, työttömien opiskelu ja ryhmäkoko on kyselyn aiheena.

Muutamassa kuukaudessa on tullut kymmeniä tuhansia vastauksia.

– Jo nyt on tullut esille huoli budjettiriihen leikkauksista. Ryhmäkokojen suureneminen huolettaa kansalaista, paljastaa OAJ:n järjestöasiamies Kaj Raiskio.

– Myös uusi tietotekniikka on sellainen, mitä kansalaiset toivoisivat kouluissa opetettavan entistä enemmän. Nythän on sellainen tilanne, että oppilaat hallitsevat monesti uuden tekniikan paremmin kuin opettajat, kärjistää Raiskio.


Minäkin vastailin Tulevaisuuskoneen kysymyksiin. Nyt tulkitsen Tulevaisuuskoneen vastauksia Enkeliporsaan silmin.

1. Tietotekniikka oppiaineeksi

Enkeliporsas: Ilman muuta.

Nykytilanne on kestämättömän skitsofreeninen. Nyt tietotekniikka pitäisi ujuttaa muuhun opetukseen, vaikka tietotekniikassa on vaikka kuinka paljon omaa oppiainesta, opetettavaa. 

On selvää, että esim. historian opiskelu kärsii, kun oppilaille pitäisi samaan aikaan opettaa tietotekniikan perusteita. Torta på torta -opetus ei ole mistään kotoisin.

Jos tietotekniikka olisi oma oppiaineensa, esim. kymmensormijärjestelmä voitaisiin opettaa kunnolla oppilaille vaikka eka- ja tokaluokilla. 

2. Ohjelmointi omaksi oppiaineeksi esikoulusta lähtien

Enkeliporsas: Ei missään nimessä.

Peruskoulu on yleissivistävä koulu. Ohjelmointi kuuluu ammattikouluun.

Mutta ohjelmointi alakoulussa on mitä parhain kerhoaihe. Yläkoulussa ohjelmointi voisi olla valinnainen oppiaine.

Hyvin ihmeellistä on, että ohjelmointia esitetään oppiaineeksi ohi tietotekniikan. Ohjelmointi on sittenkin vain pieni osa tietotekniikkaa.

3. Erikoisluokat

Enkeliporsas: Erikoisluokat eivät sovi peruskouluun.

Lukioon ne voivat sopiakin. Ainoat erikoisluokat, jotka sopivat peruskouluun ovat musiikki- ja kuvataideluokat.

Taidetta ei pidä väheksyä. 

Taiteiden, ennen kaikkea kuvataiteen, väheksyntä näkyy esim. nyky-yhteiskuntasuunnittelussa sekä arkkitehtuurissa. Oman sukupolveni "monumentit", Helsingin Töölönlahti ja Jätkäsaari, ovat kauheita esimerkkejä sivistyksen puutteesta. 

Kuvataide kunniaan.

Sekä musiikin että kuvataiteen pitää olla kaikille pakollisia oppiaineita ekalta luokalta lukion loppuun asti. Kaikki muu on sivistyksellistä murhaa.

4. Työttömien opiskelu

Enkeliporsas: Ilman muuta työttömien on opiskeltava, jotta työtä voi saada. 

Vastikkeettomalla rahallakin on rajansa. Opiskelu kannattaa, vaikka työtä ei aina saadakaan.

5. Ryhmäkoko

Enkeliporsas: Maksimiryhmäkoko on saatava ehdottomasti lakiin.

On järjetöntä edes haaveilla kunnollisesta erityisoppilaiden integroinnista luokkiin, jos luokanopettajat jätetään yksin suuriin luokkiin painimaan normi- ja erityisoppilaiden kanssa.

Aina ei ole edes kyse oppimisesta. 

Kaikki luokanopettajat tietävät, että luokassa tapahtuu paljon muutakin kuin pelkkää akateemista oppimista. Luokka on sosiaalinen yksikkö.

Suuressa luokassa on on keskinmäärin enemmän häiriköitä ja koulukiusaajia kuin pienessä luokassa. Pienessä luokassa opettajalla on enemmän aikaa yksittäiselle oppilaalle kuin suuressa luokassa.

Säädyllinen ryhmäkoko lakiin on äärimmäisen tärkeää, koska kohta on odotettavissa suuri lomautusaalto:


Näistä hallitus leikkaa...Perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistettuja valtionavustuksia vähennetään 57 miljoonaa euroa. Valtio ei enää jatkossa osallistu oppilaitosten perustamishankkeiden rahoitukseen. Säästö valtiontaloudelle nousee ensi vuoden noin 12 miljoonasta eurosta 22 miljoonaan euroon kehyskauden lopulla. (HS 26.3.)


Ei ole vaikeaa ynnäillä ja tehdä tiettyjä johtopäätöksiä. 

Kun valtion luokkakokoavustuksia ei jaella, kunnilla on taivas auki, opettajia voidaan lomautella tuosta vaan. Valtio ei ole perimässä kunnilta luokkakokoavustuksia takaisin, koska niitä ei enää ole jaettukaan.

Hiekkaa, hiekkaa ja pölyä

$
0
0
Enkeliporsaan silhuetti, huomatkaa sormet, chic!

Olin eilen välituntivalvonnassa, ilma oli erittäin kaunis. Oli hauskaa katsella, kun lapset leikkivät ja kirmailivat pitkin yläpihaa. Keväällä jopa välituntivalvontakin on kivaa.

Valvojia on aina neljä kerrallaan, kaksi sekä ylä- että alapihalla. Alapihalla ovat eka- ja tokaluokkalaiset, muut viettävät välituntinsa yläpihalla. Myös koulun urheilukenttä on käytössä jalkapallon peluuta varten.

Välituntivalvontaa jouduttiin tuplaamaan muutama vuosi sitten, kun kouluun tuli alueellisia erityisluokkia.

Osa lapsista pelasi korista, koristelineet ovat päivittäin ahkerassa käytössä, talvellakin. Huomasin, että nyt pelattiin sekajengein, pelaajina olivat koulun tyttöjen ja poikien korisjengien pelaajia. Oli hienoa nähdä, kuinka lapset oma-aloitteisesti valmistautuvat ensi viikolla pelattaviin Vantaan koulujen välisten koriskisojen karsintoihin.

Jälleen kerran pihan asfaltti oli talven jäljiltä kauttaaltaan hiekan ja pölyn peitossa. Hiekka pöllysi sieraimiin ja silmiin lasten juostessa pitkin asfalttia.

Vieressä oleva kävelytie on putsattu hiekasta ajat sitten. Katselin viime viikolla, kun pari kaupungin isoa konetta hinkkasi pihan vieressä olevat kävelytiet putipuhtaiksi. Isot vehkeet kyllä peruuttelivat koulun pihalle oppilaiden sekaan, mutta eivät piruuttaankaan putsanneet yhtään koulun pihaa. Toinen välituntivalvojista joutui ohjailemaan putsauskoneita käsimerkein, jotta vaaratilannetta ei syntyisi.

Ihmetystä herättää, miksi kaupungin koneet eivät ohi mennessään putsaa myös koulun pihaa. Pari vuotta sitten hiekat vietiin pois vasta toukokuun viimeisellä viikolla.

Käsittääkseni koulun lumenluonti ja hiekkojen poistaminen on pantu yksityisen firman kontolle. Firma näyttää vähät välittävän lasten terveydestä tai koulun sisätilojen siisteydestä. Hiekka ja pöly tietenkin kulkeutuvat lasten kengissä myös koulun sisätiloihin. Solujen aulojen lattiat ovat täynnä hiekkaa.

Naapurikoulussa kone piipahti välitunnilla, vetäisi yhden siivun ja lähti pois. Luulisi jo järjen kertovan, että välituntisin koulujen pihoja ei voi putsailla.

Ilmeisesti koulujen pihat on siistimisjärjestyksessä priorisoitu viimeisiksi.


Suurin osa katupölyn hiukkasista on kooltaan ns. karkeita hengitettäviä hiukkasia, mutta seassa on myös pienhiukkasia. Pienhiukkaset pääsevät tunkeutumaan aina keuhkorakkuloihin saakka, ja pysyvät elimistössä jopa kuukausia tai vuosia. Ultrapienet hiukkaset pääsevät keuhkorakkuloista jopa verenkiertoon saakka. (www.hengitysliitto.fi)

Taas romutetaan rakenteita ja heikoimpia lapsia lyödään

$
0
0
29.3. OAJ:n tiedote


Maan hallituksen kehysriihessä tehdyt päätökset vievät oppimisen tuen niiltä, jotka tarvitsevat sitä eniten. Näin toteaa OAJ tänään lauantaina Suomen erityiskasvatuksen liiton opintopäivillä Vantaalla.

Hallitus päätti kehysriihen yhteydessä, että perusopetuksen koulunkäyntiavustajat luetaan osaksi opettaja-oppilassuhdetta.

– Käytännössä tämä tarkoittaa mahdollisuutta suurentaa erityistä tukea tarvitsevien, pidennetyn oppivelvollisuuden tai vaikeasti vammaisten oppilaiden opetusryhmien kokoa. Nämä ovat ainoita opetusryhmiä, joiden enimmäiskoko on määritelty nykyisessä lainsäädännössä, OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen sanoo.

Lahtisen mukaan päätös uhkaa heikentää koulutuksellista tasa-arvoa ja kasvattaa oppilaiden eroja osaamisessa.
 Hallitus hakee ratkaisulla 10 miljoonan euron säästöä. OAJ:n laskelmien mukaan summa tarkoittaisi 160 erityisluokanopettajan vähentämistä ja heidän ryhmiensä lasten sijoittamista muihin erityisopetuksen luokkiin. Pääsääntöisesti näissä luokissa on jo avustaja, joten avustajien määrää ei lisättäisi.

– Tämä on yksi tapa rapauttaa opettajien kelpoisuusvaatimuksia ja leikata opetuksen laatua. Kunnat ovat jo lakkauttaneet erityisluokkia. Vain 41 prosenttia tukea tarvitsevista oppilaista on enää erityisluokalla. Vuosina 2010–2013 erityisluokanopettajien määrä vähentyi kolmellasadalla.

OAJ muistuttaa, että erityisluokanopettajilla on työn vaativuuden vuoksi opettajakunnan korkeimmat kelpoisuusvaatimukset.

– Käsittämättömintä esityksessä on, että erityisen tuen oppilailta viedään nyt se tuki, joka tähän asti on ollut heille se tärkein syy erityisluokalle siirtämiseen: kohtuullinen ryhmäkoko ja sen myötä osaavan erityisluokanopettajan antama yksilöllinen tuki, kehittämispäällikkö Nina Lahtinen toteaa.

Suomen erityiskasvatuksen liiton valtakunnalliset opintopäivät ovat tänään lauantaina Vantaalla.


Laitoin tiedotteen OAJ:n sivuilta tänne kokonaan. 

Nyt mennään yli ymmärryksen.

- Koulunkäyntiavustajat luetaan osaksi opettaja-oppilassuhdetta?

- 160 erityisluokanopettajaa lisää kilometritehtaalle?

- Erityisoppilailta viedään pois erityisluokanopettajan antama yksilöllinen tuki?

Enää 41 % erityisoppilaista on erityisluokilla. 

Ei ole vaikeaa päätellä, mitä jäljellä jääville erityisluokille pikkuhiljaa käy. Tätäkö tämä inkluusio on, erityisopetuksen totaalista romuttamista?

Hallituksen kehysriihen mukaan erityisopetuksesta viedään 10 miljoonaa ja perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistettuja valtionavustuksia vähennetään 57 miljoonaa euroa.

Todennäköisesti valtion luokkakokoavustus pienenee tai siitä luovutaan kokonaan. Kun luokkakokoavustukset eivät enää sido kuntien käsiä, ryhmäkoot tulevat suurenemaan. Sen jälkeen on helppo irtisanoa ja lomauttaa opettajia. 

Näinkö Suomen koulutuksen kilpailukykyä nostetaan? Ollaan muka huolissaan Suomen Pisa-tulosten laskusta.

Minulle uusi ja järkyttävä tieto on, että vuosina 2010-2013 erityisopettajien määrä vähentyi kolmellasadalla. 

Kun inkluusioon mentiin, Jyväskylän prohvessori ja koulutointen johtajat selittivät opettajille ja lasten vanhemmille, että ei niitä erityislapsia normiluokkiin yksin siirrellä, kun erityisoppilas inklusoidaan, mukaan normiluokkaan tulee erityisopettaja.

Täyttä roskaa. 

Julkinen heitteillejättö on totta. 

Svenglishiä, svenglishiä - ruotsi tulee alakouluun

$
0
0
26.3. Yle


Syksy 2016 muuttaa peruskoululaisten kielten opintoja. Nykyään seiskaluokalla alkava B1-ruotsi alkaa jatkossa jo kuutosluokalla, jos oppilas ei ole aloittanut sitä vapaavalintaisesti jo nelosella. Tavoitteena on muun muassa pehmentää suhtautumista ruotsin kieleen. Kieltenopettajien liitto pelkää, että lopputulos on päinvastainen.

Nykyiset kolmasluokkalaiset aloittavat pakollisen ruotsin opiskelun jo kuudennella luokalla, kun kieliohjelma muuttuu opetussuunnitelman uudistuksen astuessa voimaan elokuussa 2016. Aiemmin alakoulun läpi on halutessaan voinut kulkea yhtä vierasta kieltä opiskellen, jatkossa niitä tulee kaksi.

A1-kieleksi yli 90 prosenttia koululaisista valitsee englannin. Myös sitä opiskellaan tulevaisuudessa yksi tunti enemmän alakoulussa, missä lapsi lukee siis pian kaikkiaan kolme tuntia enemmän kieliä kuin nykyään. Tunnit siirretään yläkoulusta; kielten kokonaistuntimäärä ei kasva.

Kieltenopettajien liitto on huolissaan uudistuksesta sekä alakoulussa että yläkoulussa.

– Näen tämän ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena, sanoo Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen.




Kieltenopettajien liitto ei ole ainoa, joka on huolissaan uudistuksesta. En usko, että lasten asenne ruotsin kieleen pehmenee, kun ruotsin kielen opiskelua aikaistetaan vuodella. Osa kuudesluokkalaisista tulee sotkemaan toisiinsa sekä ruotsin että englannin, svenglish.

Joka alakoulusta ei edes löydy ruotsinopettajaa. Isoista kouluista löytyy kyllä innokkaita opettajia, esim. omassa koulussani on osaavia opettajia. Maaseudulla on vielä jäljellä pikkukouluja, joista ruotsin kielen opettamisen intoa ei aina löydy.

Maaseudun ratkaisu voisi olla kiertävät ruotsinopettajat, mutta joillakin alueilla etäisyys kirkonkylän yläkoulusta kunnan reunamille voi olla melkoinen. Toinen ratkaisu on tietoverkkopohjainen etäopetus.

Ruotsinkielen opiskelun luonnollista pehmentämistä on tietenkin sen opiskelun vapaaehtoisuus. 




Ongelma on, että ruotsin kieli on pakollinen, mutta sitä ei ole pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Vain noin joka viides abiturientti kirjoitti keskipitkän ruotsin, mikä osoittaa selvästi, että pakkoruotsi ei motivoi. Kevään kirjoituksiin osallistui 42 007 nuorta, joista keskipitkän ruotsin kirjoitti vain 8273 nuorta.

Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, mutta ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, voisi olla, että motivaatio ruotsin kielen opiskeluun kasvaisi. Osa peruskoululaisista ottaisi vapaaehtoisesti pitkän ruotsin, ylioppilaskokeissa he kirjoittaisivat pitkän ruotsin. Muut lukiolaiset opiskelisivat lyhyttä ruotsia, he kirjoittaisivat vastaavasti lyhyen ruotsin.

Muutenkin kielipalettia pitäisi laajentaa. On surullista, että suurin osa ylioppilaista kirjoittaa vain englannin. Puhutaan paljon kansainvälistymisestä, mutta ei puhuta kuin yhtä vierasta kieltä. Kirjoitin v. 1976 kolme kieltä, kielilinjalla opiskelleet kirjoittivat neljä kieltä.

Nyt harva oppilas opiskelee saksaa, ranskaa tai venäjää, vaikka ne ovat suuria eurooppalaisia kieliä. Vielä harvempi oppilas opiskelee espanjaa, kiinaa tai japania.

Koulussa sattuu ja tapahtuu

$
0
0
 Päältä

Alta

Teknisen luokan kuumakäsittelytilassa on hieno savenpolttouuni. Kuuman kannen päälle oli vahingossa jätetty kaksi muovitarjotinta ja käsine. Tarjottimet ja käsine sulivat yhteen.

Onneksi teknistä työtä opettava opettaja haistoi palaneen käryä ja otti koko höskän pois kannen päältä. Hän toimitti juuri syntyneen modernin taideteoksen opettajienhuoneeseen ihailtavaksi, kuin Warholia.

Viime vuosina on tiuhaan päivitetty koulujen kriisi- ja turvallisuusohjeita. Joskus turvallisuusasioiden hinkkaaminen opettajienkokouksessa tuntuu pitkästyttävältä, sitä samaa ja samaa vanhaa toistetaan ja toistetaan.

Oli vaikea tajuta, miksi esim. solujen sisäovet on aina pidettävä kiinni. Liikkuminen vaikeutuu, kun pitää koko ajan ovia avata ja sulkea.

Kun katsoo alla olevaa Kouvolan yhteiskoulussa riehuneen tulipalon kuvaa, ymmärtää heti, miksi solujen palo-ovet on pidettävä kiinni.

Koulussani tehdään pari kertaa vuodessa poistumisharjoitus. Silloin kaikki purkautuvat koulun kentälle säntillisiin luokkajonoihin.

Kuva IS


Kouvolassa palo syttyi viallisesta sähkökaapelista. Viallista kaapelia ei tavallisissa tarkistuksissa olisi voitu huomata.

Aprillia, aprillia - rusakonpoikia

$
0
0
Tehtävä: Etsi kuvasta kaksi rusakonpoikaa. Paina kuvaa suuremmaksi.

Eilen oppilaita tuli välitunnilta luokkiin, maikka, pihalla on pupun poikasia. Maikat eivät tietenkään heti uskoneet, koska oli aprillipäivä.

Rusakon pojat ovat alapihalla aivan seinän vieressä, ruusupuskissa. Alapiha on 1.-2. luokkalaisten omaa aluetta. Tänään menin minäkin niitä katsomaan, neljä pientä lapsen nyrkinkokoista palleroa, otin kuvankin.

Oppilaille piti sanoa, ettei niihin kannata koskea, koska poikasten emo on etsimässä niille ruokaa. Rusakonpoikien ympärillä on välituntisin aina pikkuliuta koulun pikkuoppilaita. Hauskoilta ne poikaset näyttivät minustakin, en ole koskaan ennen nähnyt rusakonpoikia noin pieninä. Ihmepaikan emo pesälleen keksi.

Joskus lapset voivat olla luontoelikoille julmia. Voidaan kivittää vaikka sorsia hengiltä.

Pahimman tapauksen muistan lapsuudestani. Kun aloitin koulun, asuimme Ruskeasannalla Kiitoradantien varrella kauppias Lehdon talon yläkerrassa silloisessa Helsingin maalaiskunnassa.

Leikin talon poikien Arin ja Timpan kanssa läheisellä niityllä. Heittelimme keihästä, kisailtiin, kuka saa olla Väinö Kuisma tai Pauli Nevala, Jorma Kinnunen ei silloin ollut vielä pinnalla. Heittelimme itsetehtyjä leppäkeihäitä niin pitkälle kuin käsistä lähti.

Seuraamme tuli pari vuotta vanhempi naapuritalon poika Veikko. Äkkäsimme siilin. 

Veikko otti yhden keihäistämme ja alkoi hakata sillä siiliä. Me muut halvaannuimme paikoillemme. Veikko hakkasi, siili vinkui, Veikko hakkasi siiliä niin kauan, kunnes kaikki piikit olivat poissa.

Siili oli elossa. Veikko kusi siilin päälle ja hautasi sen elävältä.

Oikeastaan koskaan en ole livenä nähnyt mitään kauheampaa, tai kuullut, sillä siilin vinkuna ei ollut kivaa kuultavaa. Myöhemmin poikien tappelut ja nyrkinlyönnit ja nenänverenvuodot eivät olleet mitään siilin vinkunaan verrattuna.

Perheeni seisoo Lehdon talon edustalla, jossa asuimme pari vuotta 1960-luvun alussa, vanhemmat ja kolme poikaa. Minä seison keskellä. 

Talossa oli Lehdon sekatavarakauppa ja baari sekä parturi. Baarissa oli pajatso. Talo oli aivan Wiiman linja-autokoritehtaan vieressä. Isäni oli lentovirkailija, joten hänellä oli lyhyt matka työpaikalle lentokentälle.

Nyt Lehdon talon yli menee Ilmakehätie.

Kuva on otettu joulupäivänä. Vanhimmilla pojilla on tätini tekemät joululahjat, turkishatut. Tätini oli modisti ja hänellä oli hattuliike Kankurinkadulla Helsingin Punavuoressa.

Erityisopetusta ajetaan alas

$
0
0
Hei, taas me leikataan!
4.4. Yle


Hallitus päätti kehysriihessä, että perusopetuksen koulunkäyntiavustajat luetaan osaksi opettaja-oppilassuhdetta. Hallituksen arvion mukaan tästä koituvat 10 miljoonan euron säästöt.

- Se tarkoittaa, että ne ainoat ryhmäkokosäädökset, jotka meillä tällä hetkellä on, romutetaan, kuvailee OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen.

Tällä hetkellä lainsäädännössä säännellään ainoastaan erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusryhmien kokoa. Nyt ryhmissä voi olla kuudesta kymmeneen oppilasta riippuen siitä, mitä vaikeasti vammaisia tai erityistä tukea tarvitsevia oppilaita ryhmissä on.

- Säästöt tulisivat siitä, että tarvitaan vähemmän erityisluokkia ja erityisluokanopettajia, kun lapset ängetään vähempään määrään ryhmiä ryhmäkokoja kasvattamalla, selvittää Lahtinen.

OAJ:n laskelmien mukaan 10 miljoonan euron säästöt tarkoittaisivat 160 erityisluokanopettajan vähentämistä ja heidän ryhmiensä lasten sijoittamista muihin erityisopetuksen luokkiin. Pääsääntöisesti näissä luokissa on jo avustajia, joten avustajien määrää ei lisättäisi.

Opetusalan ammattijärjestön mukaan vain 41 prosenttia erityistä tukea tarvitsevista oppilaista on enää erityisluokalla. Vuosina 2010–2013 erityisluokanopettajien määrä on vähentynyt kolmellasadalla, kun kunnat ovat lakkauttaneet erityisluokkia.

Vuoden 2011 alusta lähtien erityisoppilaita on integroitu tavallisiin koululuokkiin.

Myös perusopetuksen tavallisten luokkien koot tulevat todennäköisesti kasvamaan viime viikkoisen kehysriihen leikkausten vuoksi.

Perusopetuksesta ollaan leikkamassa 57 miljoonaa euroa. Samansuuruinen rahasumma on annattu tälle vuodelle luokkakokojen pienentämiseen.


Enkeliporsas poimi inkluusiomatkan varrelta sanottua:


Ei inkluusio ole missään nimessä mikään säästötoimi.

Kun erityisoppilas integroidaan normiluokkaan, oppilas saa saman tuen kuin ennenkin.

Kun erityisoppilas integroidaan normiluokkaan, mukaan tulee aina erityisopettaja.

Inkluusio lisää tunnetta yhteisöön.

Kaikkien oppiminen - kaikkien osallistuminen.

Inkluusiossa hahmotetaan paremmin kokonaisuuksia.

Elinikäinen inkluusio.

Paikka ei oleellista, vaan tarjottu tuki.

Erityisopetus siirretään lapsen luo, lähikouluun.

Suunnitelmissa ei ole kyse säästöistä, sillä mistään ei leikata.

Erityisopetus on lasten erottelua, josta on luotu sankaritarina.

Tarpeelliset tukitoimet on mahdollista tuoda tavalliseen luokkaan.

Erityisopettajat voitaisiin siirtää tavallisiin luokkiin opettajien avuksi.

Erityisluokkia perustettiin mukavuussyistä.

Kyse on opettajien viitseliäisyydestä. Helpompaa on siirtää erityistä tukea vaativa oppilas pois.

Esteettömässä opetuksessa yleisopetus ja erityispedagogiikka ovat sulautuneet yhteen.

Taitava opettaja pystyy opettamaan yhtä hyvin sekä pienissä että isoissa luokissa.

On oppilaan oikeusturvaa tulla lähikouluun, tulla omana hyvänä itsenään siihen isompaakin ryhmään, ei tule leimautumista.

Tavoitteena on se, että monenlaiset oppijat oppivat mahdollisimman hyvin, niin sillä ei todellakaan voi säästää rahaa.

Rahallisesti uusi järjestelmä ei kuitenkaan ole edeltäjäänsä kevyempi.


Eihän tämän näin pitänyt mennä! huudahdamme, me hyväntahtoiset hölmöt.

Opettajienhuoneen sohvapöytä

$
0
0

Otin kuvan kouluni keskiöstä, opettajienhuoneen sohvapöydästä. Keittiönurkkauksessa on iso kulmasohva ja sopiva määrä sinisiä tuoleja epämääräisessä järjestyksessä tilanteen mukaan. Kaiken keskellä on sohvapöytä. Keittiönurkkaus on erillään ja osittain kirjahyllyin eristetty opettajienhuoneen muista tiloista.

Entisaikojen opettajienhuoneissa oli tarkka istumajärjestys, jota vanhemmat opettajat valvoivat. Oli nokittelujärjestys, uudet maikat joutuivat istumaan reunoilla. Nyt istutaan missä sattuu, nopeimmat syövät hitaat.

Muistan hyvin, kun olin sijaisena eräässä koulussa 1970-lopulla. Koulun opettajienhuoneessa oli yksi pitkä pöytä. Hölmöyttäni istahdin pöydän ääreen. Lensin pöydästä kuin leppäkeihäs istumaan erilleen huoneen nurkassa olevan pikkupöydän ääreen. Siinä sitten istuin kaksi ja puoli kuukautta joka välitunti erään toisen sijaismaikan kanssa. Joskus sentään joku empaattinen vakimaikka vaivautui istumaan hetkeksi seuraamme.

Kuva on maanantailta, koska pöydälle on laitettu kimppaloton nimilista ja rahankeruukippo. Kimppalotto on vapaaehtoista, mutta tavallaan pakollista. Koskaan ei tiedä, milloin se iso potti kohdalle napsahtaa, eikä silloin kukaan halua olla ilman. Pikkuvoittoja ei ole jaettu, vaan voittorahat on viisaasti sijoitettu seuraavaan lottoarvontaan.

Meillä ei pidetä perjantaipulloarpajaisia, epäeettistä toimintaa moinen touhu.

Kuvan leivonnaiset ovat jonkun luokkatoimikunnan tarjoamia, leivonnaiset maksavat viisikymmentä senttiä tai euron. Luokkatoimikunnat keräävät leivonnaisilla rahaa leirikouluihin. Olen herkkuperse. En enää viitsi laskeskella, kuinka paljon kolikoita vuodessa leivonnaisiin hupenee. Luulen, että leivonnaiskolikoilla saisin vuodessa yhden menolentolipun Helsingistä Liverpooliin, You'll Never Walk Alone

On aivan sama, mitä syötävää pöydälle laitetaan, kaikki menee, vaikka pienet kivet.

Pöydällä oleva muistilappukuutio on tärkeä. Jos ei ole rahaa, luokkatoimikunnan muovirasiaan voi aina heittää lainalapun. Huomatkaa rasioiden päällä olevat laput, reseptejä kaiken varalle, jos sattuu olemaan esim. laktoosi-intoleranssi.

Synttäripäivinä odotetaan, että päivänsankari leipoo pöydälle jotain. Jotkut oikaisevat ja piipahtavat naapurikauppaan ostamaan valmista tavaraa. Pari kertaa vuodessa yksi opettajistamme leipoo kotona aamulla ison kasan munkkirinkilöitä. On kiva tulla töihin, kun munkkien tuoksu leijailee opettajienhuoneen ovelle asti. 

Joskus koulussa vierailee oppikirjaesittelijä, joka tarjoilee opettajille suklaamakeisia tai berliininmunkkeja. Yleensä kaikki maikat mutustelevat vain, joku menee säälistä seisoskelemaan esittelypöydän viereen ja leikkimään kiinnostunuttta, ettei kirjaesittelijän tarvitse yksin seisoskella.

Kahvittelu on oleellista, jokaisella maikalla on oma nimikkokuppinsa. Kuppini on kuvassa äärimmäisenä oikealla, pieni sininen kuppi. Siirryin pieneen kuppikokoon, koska en viitsi joka välitunti ryystää isoa kahvikupillista. Vaikka juon kahvia aamulla, joka välkkä sekä koulun päätteeksi vielä yhden kupillisen, kahvin yhteismäärä on vain noin kaksi isoa Teema-mukillista. Jotkut todelliset kahvikissat juovat ison mukillisen joka välkkä.

Opettajienhuoneen sohvapöytä on koulun aikuisten sosiaalinen keskus. Heti aamusta, noin varttia vaille kahdeksan, pöydän äärellä viriää melkoiset keskustelut. Aamuisin kerrataan vaikka uutisia ja päivän politiikkaa ja otetaan niihin kantaa.

Usein pöydän ääressä on monta keskustelua yhtäaikaa, joita on pakko kuunnella. Välillä pitää heitellä välikommentteja toiselle puolen pöytää. Koulun jälkeen osa opettajista istuu ja lepuuttaa. He voivat purkaa päivän tapahtumia kollegoidensa kanssa.

Työhyvinvointirahoilla rehtori on ostanut erilaisia hierontalaitteita naismaikoille, on hierontapalloja, niskahierontatyyny sekä uusin ostos, hierontatuoli. Ennen miesmaikat hieroivat naismaikkojen niskoja ja hartioita. Nyt miesmaikkoja on niin vähän, että pitää hankkia hieronta-automaatteja.

Välitunneilla, varsinkin perjantaisin, pöydän ympärillä hersyy reipas huumori. Jokaisella ammattiryhmällä on oma huumorinsa, jota muut ihmiset eivät välttämättä ymmärrä. Joka juttua ei muille ole tarkoitettukaan. Joskus joku sijainen ihmettelee naama punaisena sohvapöydän ympäriltä sinkoilevia tarinoita.

Opettajienhuone ilman huumoria olisi kuoleman paikka. Opettajat toimivat pääosin lasten parissa, joten opettajienhuone on aikuiskontaktipaikka, joka pitää pään kasassa.

Onneksi keittiönurkkauksen vieressä oleva puhelin ei enää pirise juuri koskaan ja häiritse välituntijutusteluamme. Thank God Wilma!

Kouluumme tuli keski-ikäinen miesmaikka Mikkelistä. Hän oli käynyt muutamissa kouluissa työhaastatteluissa. Hän vieraili joka kerta myös koulun opettajienhuoneessa, koska sieltä hän halusi aistia koulun ilmapiirin. Hänelle riitti noin minuutti koulumme opettajienhuoneessa, kun hän teki päätöksensä tulla kouluumme töihin.

Koulumme opettajat ovat hyvin tunnollista väkeä. Kun kello soi sisään vaikka kolmeatoista yli tasan, niin maikat ovat luokissaan suurinpiirtein varttia yli. Oppitunnin pituudeksi saadaan säädetyt kolme varttia.

Kallis, kallis junioriurheilija

$
0
0
PuHu Juniorit valittiin Urheilugaalassa Vuoden 2012 Hyväksi Seuraksi ja sai Pohjola-palkinnon.


8.4. IS

Raportti paljastaa: Lasten harrastuksiin todella uppoaa omaisuus

Lasten ja nuorten harrastuksiin kuuluu nykyisin jopa kolme kertaa enemmän rahaa kuin kymmenen vuotta sitten, tuore tutkimus osoittaa.

Harrastusten kallistuminen johtuu monesta tekijästä.

Seurojen jäsenmaksut ovat nousseet. Monesta harrastuksesta on tullut kallista välineurheilua. Rahaa kuluu entistä enemmän myös matkakuluihin.

Kuluja lisää myös se, että harrastuskaudet ovat pidentyneet ja harrastuskertoja on tullut lisää.

Asiasta kertova tutkimusraportti kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuihin.

Erityisen paljon on kallistunut lasten jääkiekkoharrastus. Jääkiekon pelaaminen on kallistunut niin kilpaurheilijoilla kuin harrastajilla.

Kun kymmenen vuotta sitten 15-18–vuotiaalta kilpaurheilijalta kului 3 700 euroa jääkiekkoon, nyt häneltä kuluu 12 700 euroa.

Kalleimmat lajit ovat tutkimuksen mukaan ratsastus ja taitoluistelu. Edullisimmat lajit ovat salibandy, pesäpallo ja koripallo.

Jos ratsastuksen harrastajalta kului kymmenen vuotta sitten lajiin 2 400 euroa, nyt häneltä kuluu 5 600 euroa.

Ratsastustuntien kalleudesta huolimatta hevosurheilu ei ole pelkästään rikkaiden perheiden harrastus. Tutkimuksen mukaan ratsastusta harrastavien tulotaso on alle keskiarvon.


Joustava koulupäivä (Properuskoulu 13.8.2013)


Onneksi nuorimmat lapseni pelaavat koripalloa, vaikka ei sekään enää niin halpaa ole kuin ennen. Pääkaupunkiseudun korisseurojen harrastusmaksuissa on suuria eroja. Lasteni seura, vantaalainen PuHu Juniorit, on halvimmasta päästä. Siitä huolimatta toiminta on laadukasta. 

Valmennus on erittäin korkeatasoista, valmentajina on Suomen parhaita korisvalmentajia. Kaikki lapset kehittyvät ja heille taataan riittävästi myös peliaikaa. 

Harrastusmaksuja nostaa esim. turnaukset. Jo kymmenvuotiaat juniorit matkustavat Ruotsiin tai Viroon pelaamaan korista. 

Lasten harrastuksesta on tullut koko perheen harrastus. On hauska on olla mukana järkkäämässä Ricoh-kotiturnausta, katsella sarjamatseja ja reissata lasten mukana pelimatkoilla. Koko ajan tutustuu uusiin ihmisiin.

Jos moottoriurheilu lasketaan urheiluun, on se tietenkin kalleinta urheilua. Vantaa on todellinen motocrosskaupunki. Nuoret lahjakkaat crossarit joutuvat hankkimaan sponsoreita kustantaakseen harrastuksensa.

Jääurheilun harrastusmaksut alkavat kohta karata käsistä. Pian tavallisella palkansaajalla ei ole varaa laittaa lastaan jääkiekkoseuraan. Vantaalla mielenkiintoinen jääkiekkoseura on Icehearts, joka toimii toisin kuin muut jääkiekkoseurat. 

On selvää, kun kunnat eivät pysty tarjoamaan asukkailleen edes kunnollisia peruspalveluja, rahaa ei liikene liiemmin urheiluseurojen tukemiseen. Lasten kannalta laadukas peruskoulu on sittenkin tärkeämpää kuin urheiluseuratoiminta.

Kuntien on priorisoitava. Silloin urheiluseurojen on pärjättävä lähes omillaan ja lasten vanhempien kukkaron on vain venyttävä.

Mielenkiintoista on, että lasten urheilu on yksipuolistunut, ennen harrastettiin monia lajeja yhtäaikaa. Tyyppiesimerkkejä ovat esim. Jari Litmanen ja Tuomo Ruutu. Molemmat pelasivat juniorina melko pitkään sekä jalkapalloa että jääkiekkoa. 

Seurasin vantaalaisen Tuomo Ruudun jalkapallopelaamista kaupungin koulujen välisessä jalkapallosarjassa. Tuomosta olisi takuulla halutessaan tullut myös huippufutari.

Jotenkin tuntuu oudolta, että junnupelaajilla ei muka ole enää aikaa pelata kesäisin futista ja talvisin kiekkoa tai korista. Joskus koulussa oppilas on tullut minulle itkuisena kertomaan, että oma valkku pakottaa jättämään sen toisen lajin pois. Ei tajuta, että lajit voivat pitkään tukea toisiaan.

Satsataan, satsataan

$
0
0
10.4. Yle


Koulut tarvitsevat apuopettajia mikäli kaikki oppilaat halutaan yhteen luokkaan. Inklusiivisessa koulutusajattelussa myös erityishuomiota tarvitsevat oppilaat halutaan yhteen mutta opetus tapahtuu lähinnä pienryhmissä. Sekä kunnat että valtio osallistuvat apuopettajien palkkaamiseen.

Vaaranlammen koulun rehtorin Jorma Turpeenniemen mukaan heidän koulussaan ollaan onnistuttu toteuttamaan inklusiivista opetusta. Turpeenniemi korostaa resurssien eli apuopettajien merkitystä. Hän on kiitollinen kaupungin tuesta ja on huolissaan köyhien kuntien mahdollisuuksista toteuttaa inklusiivista opetusta.

- Vaikea se on jos oppilas laitetaan isompaan ryhmään ja minkäänlaista tukipalvelua ei tule. Ei inklusiivinen kouluajattelu ole mikään säästötoimenpide eikä se saa olla. Näillä systeemeillä me saamme kaikista oppilaista yhteiskuntakelpoisia veronmaksajia. Sehän tässä on tarkoitus, että yksilö pystyy orientoitumaan yhteiskuntaan eikä joudu sivuraiteelle. Mutta resursseja se tarvii.

Yhä useammalla lapsella on käytöshäiriöitä ja diagnooseja.

Vaaranlammen koulussa inklusiivista opetusta on toteutettu muutaman vuoden ajan.

- Meillä on resurssiopettajia, erityisluokan opettajia ja pienryhmäopettaia talossa. Perusopetusryhmää, joissa on haasteellisia oppilaita, voimme jakaa useampaan ryhmään. Enää ei tarvitse oppilasta ottaa oman vaikeutensa vuoksi pois normaalin yleisopetuksen ryhmästä. Tukipalveluihin kuuluu myös se, että meillä on koulunkäynnin ohjaajia.

- Perheillä on ongelmia. Ehkä yhteiskunnassa on jonkinlaista arvottomuutta nyt. Se tuo tunnepuolen häiriöitä. Kyllä minun aikanani vaikeudet ja haasteet ovat oppilailla lisääntyneet huomattavasti. Siihen liittyy myös media ja sosiaaliset mediat.


Erityisopetusta ajetaan alas (Properuskoulu 4.4.)

Taas romutetaan rakenteita ja heikompia lapsia lyödään (Properuskoulu 30.3.)

Kunnat pelaavat kovaa peliä erityisoppilailla (Properuskoulu 2.2.)
Hienoa, että joku avaa suunsa. 

Rehtori Jorma Turpeenniemi puhuu selkokieltä: 
Inklusiivinen kouluajattelu ei saa olla mikään säästötoimenpide.
Turpeenniemi on huolissaan köyhien kuntien mahdollisuuksista toteuttaa inklusiivista opetusta.

Enkeliporsas puhuu selkokieltä:

Hallituksen kehysriihessä päätettiin, että perusopetuksesta leikataan 57 miljoonaa euroa. Vastaava rahasumma on annettu tälle vuodelle luokkakokojen pienentämiseen. 
Kohta tuulee niin pahasti, että tukka lähtee.
Kun valtion luokkakokoavustukset viedään pois, luokkakoot kasvavat. Kun luokkia kasataan yhteen, opettajia laitetaan kilometritehtaalle.
Inkluusiossa opettajia pitäisi palkata lisää. Nyt tehdään toisin.
Eilen Pelastetaan koulutus -tapahtumassa pääministeri Katainen sanoi suurinpiirtein noin:

Koulutuksen laadun parantamiseen tulee satsata jatkossa, koska suomalaisen yhteiskunnan kehitys vaatii sitä. Huippuosaaminen on suomessa välttämätöntä. Korkealaatuisesta perusopetuksesta ja lukiouudistuksesta on huolehdittava. Korkeasti koulutetut opettajat ovat kivijalka, jolle osaaminen rakentuu.


Mitä Katainen tarkoittaa koulutuksen laadun parantamisen satsaamisella? Onko 57 miljoonan leikkaus satsaus?

Kouluissa tarjotaan korvikeruokaa

$
0
0
Kanaa jäljitteleviä quornpaloja

Keskiviikkona olin koulun tyttöjen korisjoukkueen kanssa Myyrmäen Areenassa taistelemassa koulujen välisestä mestaruudesta. Pytty tuli kouluun toisen kerran perättäin. Ensi vuonna onkin sitten tosi kyseessä, koska kolmas kiinnitys pyttyyn merkitsee sitä, että pokaali jää pysyvästi Pähkinärinteen kouluun.

En siis syönyt keskiviikon koululounasta.

Voihan quorn-mussaka sentään (Properuskoulu 8.9.2013)

Uuden Suomen juttu quornmussakasta (Properuskoulu 11.9.2013)

Vantaan Sanomien juttu quornista ja vähän soijastakin (Properuskoulu 12.9.2013)

Miksi Enkeliporsas ei syönyt tänään koululounastaan? (Properuskoulu 15.1.2014)

Keskiviikkona kouluissa tarjottiin:

Itämainen kasviskastike VL,G
*Riisi M,G
*Kiinankaali-maissi-kurkkusalaatti M,G 
*Porkkanaraaste M,G 

Vaihtoehtoruoka:
Ei tarjottu.

Äkkiseltään, kun menua katsoo, tuntuu hyvältä. Mutta oikeasti ei tarjottukaan itämaista kasviskastiketta, vaan itämaista quornkastiketta. 

Quorn ei ole kasvikunnan tuote ollenkaan, vaan se on brittiläinen tehdastuote, joka koostuu tehtaassa kasvatetusta punahomesienen rihmastosta sekä munanvalkuaisesta. Quornin teollisista kasvatusaltaista ei löydy qooglaamalla kuvan kuvaa. Taitaa olla maailman vartioiduin tehdas.

Emäntä oli tehnyt parhaansa maustamalla kastikkeen hyvin, jotta quornin eltaantunut maku ei nousisi pintaan syödessä.

Oppilaille ei quorn näyttänyt maistuvan, palat olivat isoja, koska quorn jäljitteli kananpaloja. Pienille oppilaille quornmussaka menee läpi, koska mussakassa käytettiin jauhelihamaista quornia.

Ihmetttelen, miksi lapsille pitää syöttää teollista jäljitelmäruokaa. Jauheliha ja kana maistuvat aina.

Kouluni opettajienhuoneessa on keittiönurkkaus, jossa opettajat, jotka eivät syö koulun ruokaa, voivat syödä omia eväitään. 

Opettajienhuoneen sohvapöytä (Properuskoulu 7.4.)

Opettajakollegani teki kuriittaan listan, mitä opettajat söivät quornpäivänä:

- 4 annosta aasialaista noutoruokaa koulun viereisestä ravintolasta
- ruisleipää
- karjalanpiirakkaa
- banaaneja
- jäätelöä
- myslipatukoita
- mokkapaloja
- suklaata

Vaikuttaa hätäruuilta. Osa opettajista söi quorninsa sisulla.

Oppilaiden on syötävä, mitä eteen laitetaan. Heillä ei ole valinnanvaraa paitsi ruuan kippaaminen ekoastiaan. Keskiviikkona kippailtiin.

Tänään emäntä oli iloinen, kun oppilaat söivät ruokaa kunnolla. Hän totesi, että perjantai oli viikon paras päivä.

Ruokana oli yksinkertaista nakkikeittoa, jossa oli mukana perunaa ja paljon kasviksia, perusruokaa.

Perjantaina kouluissa tarjottiin:

Nakkikeitto M,G 
*Sulatejuustolevite VL 
*Ruisleipä 
*Hedelmä 

Vaihtoehtoruoka:
Purjo-perunasosekeitto VL,G 

Valistuneet lukijani huomaavat heti, että keskiviikkona, kun oli kasvisruokaa, vaihtoehtoruokaa ei tarjottu. Perjantaina tarjottiin hyvää purjo-perunasosekeittoa.

Selvennykseksi:

Syön mielelläni oikeata kasvisruokaa, kun sitä tarjotaan. Koululounaina tarjotut kasvissosekeitot ovat olleet maukkaita. Pinaattiletut uppoavat nopeasti lasten suihin.

Koulumme keittiö valmistaa koululounaat itse. Ruoka on lähes poikkeuksetta hyvää ja oppilaat syövät mielellään. Yksittäinen koulu ei voi millään tavallaan vaikuttaa ruokalistaan.


Vantaan kaupungin sivuilta:

Palveluntuottajiamme ovat Vantaan Tilapalvelut ja Blue Service Partners. Palveluiden tilaamisesta vastaa talous- ja hallintojohtaja, palvelupäällikkö ja palveluvastaava yhdessä hankintakeskuksen asiantuntijoiden kanssa. 

Valtaosaan Vantaan kouluista ja päiväkodeista ruoan tuottaa Tilapalvelut Vantti Oy. Blue Service Partnersin paikat ovat mainittu heidän ruokalistojen yhteydessä.

Opettajaa nokkaan

$
0
0
23.4. Iltalehti


Yli 10 000 opettajaa joutuu vuosittain työssään väkivallan kohteeksi, ja lähes 35 000 opettajaa on kokenut kiusaamista tai epäasiallista kohtelua. Väkivallasta ja kiusaamisesta johtuvat opettajien sairaslomat tuottavat vuodessa noin 16 miljoonan kustannukset.

Eniten väkivaltaa ja kiusaamista kokevat peruskouluissa ja päiväkodeissa työskentelevät opettajat. Päiväkodissa 32 prosenttia opettajista on joutunut väkivallan kohteeksi, peruskoulussa noin 10 prosenttia.

Väkivallan tekijät ovat lähes poikkeuksetta oppilaita, kiusaamiseen syyllistyvät myös vanhemmat ja esimiehet. Peruskoulussa 43 prosenttia opettajista on kokenut kiusaamista, päiväkodissa 38 prosenttia.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan peruskoulujen ja päiväkotien ongelmat viestivät kahdesta puutteesta: vanhemmat eivät huolehdi tarpeeksi lapsistaan eikä koululle osoiteta tarvittavia resursseja.

- Tämä puhuu vankemman koulujen ja vanhempien välisen yhteistyön tarpeesta. On peiliin katsomisen paikka. Lapset on kasvatettava kotona ja vanhempien on näytettävä esimerkkiä asiallisesta käytöksestä. Lasten ja nuorten ohjaamiseen vaaditaan aikaa ja aikuisen huolenpitoa. 

Koulutuksen leikkauspäätökset johtavat valitettavasti siihen, kiire koulussa lisääntyy entisestään. Kun ryhmät kasvavat ja opetusta leikataan, on opettajan yhä hankalampi ottaa oppilasta yksilöllisesti huomioon, Luukkainen toteaa.


Kovia prosentteja. Kannattaa lukea seuraavat blogikirjoitukseni:

Lanka palaa - kohta aggressiiviset pikkulapset eivät enää olekaan pikkulapsia (Properuskoulu 20.11.2013)

Vantaan lähikouluperiaate kurittaa (Properuskoulu 23.10.2013)

Erityisesti silmääni pisti käsittämätön 43 % - lähes puolet peruskoulun opettajista on kokenut kiusaamista joko vanhempien tai esimiesten taholta. Olisi todella mielenkiintoista nähdä sekä vanhempien että esimiesten kiusaamisprosentit eriteltyinä. 

Nykytyöelämä suosii narsistisia johtajia. En tiedä mitään syytä, miksi koulu olisi poikkeus. 

Narsisti johtaja alistaa, pelottelee ja manipuloi. Kouluissa narsistinen rehtori voi pitää omaa hoviaan, jonka jäsenet pidetään kurissa pitämällä työyhteisö jatkuvassa epävarmuudessa. 

Rehtorin on hyvin helppo pidellä näpeissään tuntiopettajia ja väliaikaisia opettajia. 

Tutkimukset: narsistit, psykopaatit ja ikävät ihmiset menestyvät työelämässä (Taloussanomat 15.2.2014)

Päiväkodin ja peruskoulun opettajiin kohdistuvat väkivaltaprosentit eivät ole yllätys. Pienet lapset voivat olla spontaaneja väkivallankin suhteen. Purraan, lyödään tai potkitaan. Tilanteet ovat nopeita ja yllättäviä.

Arkihavaintojen perusteella on pakko myöntää, että pienten oppilaiden opettajiin kohdistuva väkivalta on selvästi lisääntynyt. Ennen ekalle luokalle oli tunkua opettamaan, ei välttämättä enää.

Rajua tarinaa Ylen sivuilta:

Pahoinpidelty opettaja: tapahtumat tulivat uniin (Yle 23.4.2014)

Mässyä kouluun

$
0
0
Yle 25.4.

Genomisen ravitsemuksen professori Raija Tahvonen nosti alkuviikolla esille lasten herkkutottumukset. Tahvonen pitää tärkeänä sitä, ettei herkkuja ole tarjolla koulussa tai päiväkodissa. Esimerkiksi syntymäpäiväkarkkien viemisen päiväkotiin Tahvonen kieltäisi kokonaan.
– Jos on 20 lapsen tarharyhmä, niin aika usein tulee nimipäivä tai syntymäpäivä. Se on kaikki turhaa syömistä. Jos halutaan kutsua kaverit synttäreille, niin se on eri asia. Se on sitten jonkun kotona, Tahvonen sanoo painokkaasti.

Karkki, limsat ja energiajuomat eivät kuuluu kouluun, linjataan monella ala-asteella. Suhtautuminen purukumiin kuitenkin vaihtelee. Poikkeuksena karkkikieltoon ovat muun muassa syntymäpäivät tai retket.
– Meillä on kielletty kaikkien tällaisten karkkien, purukumien ja virkistysjuomien tuominen kouluun. Pyyntö purukumien kieltämisestä tuli alunperin siivoojilta, kun purukumeja löytyi muun muassa pulpettien alta, kertoo Kaarinan Hovirinnan koulun rehtori Markku Heinonen.

– Karkit eivät kuulu koulun arkipäivään. Syntymäpäivinä karkkia voi tuoda luokalle jaettavaksi. Silloin karkkimääriä ei ole rajoitettu, mutta yleensä oppilas saa yhden tai kaksi karkkia, kuvailee Turun Hepokullan koulun rehtori Ari Normasto.

Oman kouluni mässykäytännöt ovat samanlaiset kuin Turun Hepokullan koulussa. Tavallisina päivinä karkkia ei saa tuoda kouluun.

Ensi keskiviikkona koulussamme vietetään perinteistä vappuriehaa. Luokissa on erilaisia toimintapisteitä, ja oppilaat saavat kierrellä vapaasti ympäri koulua. Vappuriehapäivänä saa pukeutua naamiastyyliin ja tuoda karkkia ja limua kouluun. Päivä päättyy aina paikkojen siivoamiseen.

Mässykäytännöt vaihtelevat hieman luokittain. Jotkut opettajat sallivat karkit esim. opintoretkillä, minä en. Olen korvannut karkit kahvilakäynneillä. Usein opintoretken päätteeksi menemme johonkin hyvään kahvilaan juomaan esim. kaakaota ja syömään leivonnaisia.

Opettelemme sivistynyttä kahvilakulttuuria. Monen museon tai muun kohteen yhteydessä on hyvä kahvila. Sellaisia löytyy vaikka Kaapelitehtaalta, Ateneumista, Heurekasta ja Suomenlinnasta.

Suomalaiset syövät makeisia mielettömiä määriä, noin 15 kg vuodessa per suomalainen. Lisäksi ruuanlaittoon laitetaan toinen mokoma sokeria lisää.

Ennen makeiset ja limut olivat ylellisyystuotteita, nyt ne ovat arkipäivää. Limua saatiin vain saunapäivinä, nyt sitä rahdataan kaupoista urakalla. 

Pari vuosikymmentä sitten oli tyypillistä, että oppilailla ei ollut hampaissaan ollenkaan reikiä. 1980-luvulla luokkien seinillä oli hammashoitokaappeja. Hammashoitaja vieraili luokissa viikottain. Annettiin hammashoitovalistusta, harjattiin hampaat ja pureskeltiin fluoraustabletteja.

Nyt niitä reikiä on alkanut taas tulla. Ilmeisesti hampaista ei aivan joka perheessä välitetä. Ei kouluissakaan, sillä hammashoitaja ei enää käy luokissa. Pikkuhiljaa hammasmukeista tuli vesivärikuppeja, hammashoitokaapit on revitty seinistä pois ajat sitten.

Lapsuuteni ja nuoruuteni suurin työnsankari oli kouluhammaslääkäri Terttu Telas. Hänen työpisteensä sijaitsi Dickursby skolan teknisen käsityöluokan takana. Kun tallusti vastaanotolle, sekottui sekä puutyöluokan että hammashoitolan hajut toisiinsa.

Telas oli oikea sarjatyöläinen, sillä hän hoiti usean koulun oppilaiden hampaat. Telas hoiti hampaitani yhdeksän vuotta, kun kävin oppikoulua Tikkurilan yhteiskoulussa.

Ihmettelin Telaksen kärsivällisyyttä. Hän jaksoi paikata päivästä toiseen oppilaiden reikäisiä hampaita. Siihen aikaan niitä reikiä riitti. Ei ollut mitenkään poikkeuksellista, että oppilaalla saattoi olla reippaasti yli kymmenen reikää hampaissaan joka vuosi.

Kampaajalle kesken koulupäivän

$
0
0
 
Piirsin huopakynällä kuvan. Näinhän se taitaa mennä - onko meillä kohta velvollisuuksia ollenkaan?

28.4. Yle


Joensuulaisen yläkouluopettajan mukaan oppilaiden poissaolot ovat hieman lisääntyneet viime vuosina. Hänen mukaansa on tyypillistä, että oppilas vain ilmoittaa esimerkiksi lähtevänsä seuraavana päivänä Helsinkiin, ja että äiti ilmoittaa poissaolosta Wilmassa.

- Tämä on välillä ongelmallista, koska opettajat eivät tästä tiedä etukäteen ja he ovat voineet varata kokeen tuolle päivälle. Tämä taas aiheuttaa lisätyötä opettajalle, kun hän järjestelee uusia koepäiviä ja tekee uusia kokeita, opettaja toteaa.

Perusopetuslain 35 §:n mukaan oppilaan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty siitä vapautusta. Opettajan mukaan koulun järjestyssäännöissä todetaan, että oppilaan pitää hakea lupaa poissaoloon erillisellä lomakkeella, mutta näin ei aina tapahdu.

- Vielä pahempia ovat mielestäni nämä kampaajalla käynnit sekä mopoajotunnit, jotka mielestämme voisi järjestää koulun jälkeenkin. Koulu suhtautuu ehdottoman kielteisesti tämäntyyppisiin poissaoloihin, mutta silti tätä tapahtuu. Asiasta on sanottu oppilaille ja vanhempia on myös informoitu tiedotteissa.


Alakoulussa ei luvattomia poissaoloja juuri tapahdu. En ole koskaan kuullutkaan, että oppilas olisi kesken koulupäivän mennyt luvatta kampaajalle tai parturiin. Mutta en yhtään epäile, etteikö yläkouluissa näin tehtäisi.

Ymmärrän hyvin joensuulaisen yläkouluopettajan tuskan. Monissa yläkouluissa opiskellaan jaksottain. Kun jakso loppuu, pidetään koe. 

Ei ole kivaa tehdä uutta koetta oppilaalle, joka on luvatta mennyt kampaajalle kesken koulupäivän. Samaa koetta, joka on teetetty muille, ei voi oppilaan eteen lykätä, koska oppilaan on helppo tiedustella jo pidetyn kokeen sisällön toisilta oppilailta. 

Lintsanneelle oppilaalle pitää varata uusi koepäivä ja tehdä uusi koe. Opettajalle luvattomat poissaolot teettävät turhaa ylimääräistä työtä.

Jos oppilas aikoo olla poissa koulusta, huoltajan pitää anoa poissaolo joko opettajalta tai rehtorilta. Luokanvalvoja voi harkintansa mukaan myöntää lomaa 1-3 päivää, pidemmät lomat myöntää rehtori. Jos oppilas on sairas, huoltajan velvollisuus on viipymättä ilmoittaa sairauspoissaolosta luokanvalvojalle esim. Wilman kautta.

Koulussa pitää olla yhteiset pelisäännöt, muuten ajaudutaan itsekkyyden ja yltiöyksilöllisyyden suohon.

Pitäisikö meidän ajatella seuraavalla tavalla?

Luvaton poissaolo merkitsee samaa kuin tyhjän koepaperin palauttaminen. Kokeen arvosanaksi pitää antaa nelonen. Uusintakoetta ei pidä järjestää. Muutenhan lintsannut oppilas saa lisää lukuaikaa koetta varten muihin oppilaisiin verrattuna, mikä on väärin.

Peruskoulun tappotalkoot

$
0
0
7.5. MTV


Tiukka talouden tilanne ajaa kunnat säästämään koulujen menoista. Kuntaliiton arvion mukaan monien koulujen toiminta joko loppuu kokonaan tai edessä on koulujen yhdistämisiä.

- Kunnat joutuvat etsimään säästöjä ja silloin tietysti katsotaan kustannusrakennetta. Tilastot kertoo, että isoissa kaupungeissa kiinteistökustannukset haukkaavat ison osan opetustoimen budjetista, pohtii johtaja Anneli Kangasvieri Kuntaliitosta.

Nyt keskustelu on alkanut Helsingissä, jossa ensi vuoden budjetin kehys edellyttää yli 20 miljoonan euron säästöjä. Opetustoimen menot ovat kaikkiaan 660 miljoonaa euroa.

- Lähtökohtana meillä on se, että opetukseen puututaan viimeiseksi, sitä ennen pitää tarkastella muut menolajit, arvioi opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila Helsingin kaupungin opetusvirastosta.

- Meillä on joka tapauksessa edessä jo tuntikehyssäästöjä eli opetukseen joudutaan puuttumaan, vaikka kouluja lakkautettaisiinkin. Koulunkäyntiavustajista ollaan luopumassa yleisesti, ellei joku lapsi tällaista aivan erityisesti tarvitse. Kolme päivää lyhyempiin sijaisuuksiin ei enää palkata ketään, vaan muut opettajat hoitavat ne omien töidensä ohella, luettelee opetuslautakunnan puheenjohtaja Minerva Krohn  (Vihr.)


Aletaan pikkuhiljaa tulla perimmäisten kysymysten äärelle. 

Miksi kunta on? 

Perinteisesti on ajateltu, että kunta on kuntalaisia varten. 

Alkaa vaikuttaa siltä, että peruskoulua ajetaan hiljalleen alas. Kurjistetaan koulut siihen pisteeseen asti, että tietyt ryhmät alkavat ulvoa susien lailla yksityisten koulujen perään. 

Tuntikehyssäästöt merkitsevät sitä, että lapset saavat vähemmän opetusta kuin ennen. 

Kun kouluja yhdistetään, luokkakoot kasvavat. 

Kun kolme päivää lyhyempiin sijaisuuksiin ei palkata ketään, ei voida puhua enää opetuksesta, vaan lapset ovat heitteillä.

Kun valtion luokkakokoavustuksista luovutaan, aletaan lomauttaa opettajia. Lapset jäävät ilman opettajaa.

Minut valittiin Opettajien ammattijärjestön valtuustoon. Pari viikkoa sitten oli uusien valtuutettujen perehdyttämistilaisuus. 

Päällimmäisenä jäi mieleen puheenjohtaja Olli Luukkaisen puhe. Hän onnitteli meitä ja totesi lopussa, että teillä valtuutetuilla on edessä OAJ:n historian vaikein nelivuotiskausi.

Olen blogissani ennustanut samaa jo pitkään.

Meidän opettajien on luovuttava keskinäisestä lillukanvarsikeskustelusta ja pullaposkihymistelystä ja alettava puolustaa peruskoulua.

Lasten vanhempien on tultava mukaan. 

OAJ:n on keskityttävä oleelliseen.

Pian ei ole mitään puolustettavaa. Kun peruskoulua ajetaan alas, ei kyse tietenkään ole rahasta. Kyse on ideologiasta.

Suomessa ei ole koskaan ollut niin paljon rahaa ja varallisuutta kuin nyt on. 

Muuten, nyt se on viimeistään nähty - Vihreät on Kokoomuksen hännyspuolue.

Jossain vaiheessa kielisolmu on avattava

$
0
0

8.5. Taloussanomat

Englannin taitoko riittää? Yritysten mielestä ei todellakaan

Yhä useampi nuori osaa vain englantia ja ruotsia. Yrityksissä kehitys huolestuttaa, sillä muiden kielten – etenkin venäjän – osaajia tarvittaisiin.

Englannin taitoa tarvitaan nykyisin lähes kaikissa työtehtävissä, mutta se ei yksin riitä. Tätä mieltä ovat yritykset, jotka vastasivat Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) kyselyyn.

EK:n jäsenyrityksistä lähes joka kolmas tarvitsee venäjäntaitoista henkilökuntaa. Niistä 70 prosenttia arvioi, että venäjälle on käyttöä entistä enemmän tulevaisuudessa.
Neljännes niistäkin yrityksistä, jotka eivät vielä tarvitse venäjän osaajia, uskoo tarvitsevansa venäjäntaitoisia myöhemmin. Myös muiden kielten osaajille on käyttöä:

– On yrityksiä, joille kiinan, portugalin tai espanjan taitoinen henkilöstö on välttämättömyys ja näiden kielien osaaminen voi olla ratkaisevaa rekrytointitilanteessa, asiantuntija Jenni Ruokonen sanoo EK:n tiedotteessa.


Suomessa puhutaan paljon kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta, mutta peruskoulussa lapsille käytännössä tarjotaan vain kahta kieltä, englantia ja ruotsia. 


Tiedän parhaiten kotikaupunkini Vantaan kielitarjonnan, näin se suurinpiirtein menee muuallakin:


1. A-kieli, kaikille pakollinen englanti, joka alkaa 3. vuosiluokalta


2. Vapaaehtoinen A-kieli, useinmiten saksa, ranska, espanja tai ruotsi, enää hyvin harvoin venäjä, alkavat 4. vuosiluokalta, 7. luokalla nimitys muuttuu valinnaiseksi A-kieleksi


Vapaaehtoinen A-kieli aloitetaan, jos saman kielen ryhmään saadaan vähintään 18 oppilasta. 
Kun yksittäisessä koulussa vapaaehtoisen A-kielen halukkuus hajoaaa eri kielten kesken, on vaikea saada ryhmiä kasaan. 

Vantaalla yhdessä koulussa tarjotaan myös etäopetusta, toinen oppitunneista annetaan omassa koulussa, toinen etänä tietokoneen välityksellä.

3. B-kieli, kaikille pakollinen ruotsi, joka alkaa 7. luokalta


Noin puolet oppilaista opiskelee ruotsia vain kolme vuotta. Kaikki ymmärtävät, että kolmessa vuodessa ei opita mitään kieltä. 


Ammatillisissa oppilaitoksissa ruotsia luetaan yhden viikkotunnin verran, mikä on monelle oppilaalle liikaa. Moni oppilas jättää ammatilliset opintonsa kesken juuri ruotsin takia.


4. Valinnainen B-kieli, joka alkaa 8. luokalta


Valinnaisen B-kielen valitsee hyvin harva oppilas.


Ylioppilaista suurin osa kirjoittaa enää vain yhden kielen, englannin. Kevään ylioppilaskirjoituksiin osallistui 42007 nuorta, joista vain 8273 nuorta kirjoitti ruotsin. (KP24.fi 8.2.2014)


Hyvin mielenkiintoista on, että maahanmuuttajataustaiset lapset joutuvat opiskelemaan kotikielensä lisäksi peräti kolmea vierasta kieltä, suomea, englantia ja ruotsia, mikä taitaa olla suvereeni maailmanennätys. Aina oppilas ei hallitse edes omaa kieltään.


Ilman muuta selvää on, että kaikkien lapsien on opiskeltava englannin kieltä. Niin vahvasti englanti on maailmalla lyönyt itsensä läpi.

EK on oikeilla jäljillä vaatiessaan kielitarjonnan monipuolistamista. 


Peruskoulussa kolmen vieraan kielen opettamiseen eivät rahkeet riitä. Rahaa ei ole, ja toisaalta joka toiselle lapselle kolmen kielen opiskelu oman kielen lisäksi on inhimillisesti ajatellen liikaa. Kaikki eivät voi oppia kaikkea.


Ainoa vaihtoehto on, että vain englanti olisi kaikille pakollinen. Toinen pakollinen kieli olisi valinnainen.


Olen aiemmin esittänyt, että ruotsi olisi peruskoulussa valinnainen. Lukiossa kannatan jakoa pitkään ja lyhyeen ruotsiin. Jos lukioon menevä oppilas ei olisi valinnut pitkää ruotsia peruskoulun seiskalla, hän joutuisi ottamaan ja myöhemmin kirjoittamaan lyhyen ruotsin.


Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, opiskelumotivaatio ruotsin ryhmissä nousisi. Vaikka opiskelijoita olisi vähemmän kuin nyt, saataisiin palvelusektorille enemmän ruotsin kielen taitajia kuin nyt. Näin taattaisiin suomenruotsalaisille tulevaisuudessakin riittävät palvelut.


Svenglishiä, svenglishiä - ruotsi tulee alakouluun (Properuskoulu 31.3.2014)


Pakkoruotsin viivytystaistelu (Properuskoulu 26.3.2011)

Vuonna 2012 peruskoulussa vuosiluokilla 7-9 opiskeli (HS Digilehti 18.8.2013):


- 99, 4 % englantia
- 92,2, % ruotsia
- 10,5 % saksaa
- 5,9 % ranskaa
- 1,9 % venäjää
- 1,7 % espanjaa

Kaikki näkevät, mikä kieli on kansainvälistymisen tulppa.

Tilanne on vuodesta 2012 huonontunut entisestään, koska säästöt ovat iskeneet peruskouluun rajusti.

All time school lunch favorite

$
0
0
All time school lunch favorite


Onko jauheliha-spagetti kaikkien aikojen suosituin koululounas? 

Lapsille kannattaa tehdä ruokaa, jota syödään. Minullekin jauheliha-spagetti maistuu aina.


Kuvan annoksesta löytyy myös suosikkisalaattini, tomaatti-sipulisalaatti. Koulussa spagetti valitettavasti joskus pilkotaan pieniksi, kait sen takia, että lasten olisi helppo sitä syödä.


Jauheliha-spagetti on esimerkillinen kouluruoka, koska se on edullinen ja helppo tehdä. Oletan, että jauheliha-spagetin annoshinta on suurinpiirtein koululounaiden keskihintahaarukassa.

Koululounaiden keskinmääräinen annoshinta on noin 75 senttiä, joka on ällistyttävän halpa hinta. 

Enää ei voi tinkiä senttiäkään ilman, että laatu kärsii. Annoshinnan pitäisi nousta ruuan raaka-aineiden hintojen tahdissa.




24.4. Taloussanomat


Kahdeksasta kunnasta kerätyt kouluruokailun hinnat osoittavat, että yleinen ruoan hinnan nousu ei ateriakustannuksissa näy.

Esimerkkikaupunkien aterioista raaka-aineen osuus on 0,75–1,10 euroa. Reilulla eurolla syö yläkoululainen ja lukiolainen. Yleinen hintataso on 70–80 senttiä. Sipoossa ja Espoossa hinta oli niukasti yli euron, Vantaalla enimmillään tasan euron.

Turku ei liikesalaisuuteen vedoten kertonut raaka-aineen ateriakohtaista hintaa, Oulusta ei myöskään hintaa saanut kaivettua.

Yleisesti kaupungeissa ateriamäärärahoja on hiukan korotettu kolmessa vuodessa, Vantaata ja Kuopiota lukuun ottamatta. Vantaalla hintoja on painettu eniten alas. Kaupunki on myös siirtänyt kouluruokailua Fazer Servicesilta halvemmalle Vantaan Tilapalvelut Vantille.

Kuopiossa kokonaiskulut ovat nousseet, mutta raaka-aineiden hieman laskeneet. Syynä on muun muassa elintarvikkeiden kilpailutus ja ruokalistojen tarkistaminen, kaupungista kerrotaan.

Kyselyyn vastasivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Kuopio ja Oulu.

Palveluntuottajien mukaan vielä ei ole jouduttu tinkimään ravitsemusvaatimuksista, mutta ruokalistoilta on karsittu kalleimpia raaka-aineita, kuten hedelmiä. Säästövaraa ei ole yhtään enempää, yleisin viesti kuuluu.

– Ruokalistaa ja reseptiikkaa on uusittu ja ruokalistoilta on karsittu kalliimpia raaka-aineita. Työtä joudutaan tekemään jatkuvasti, että pysytään talousarviossa, erään kaupungin edustaja kertoo nimettömästi.

– Joistakin keittiöistä tulee viestiä, kuinka ruokaa syödään enemmän maanantaisin viikonlopun jälkeen kuin muina koulupäivinä. Ruoasta säästäminen ei ole järkevää aikoina, jolloin hallitusohjelman säästöt kohdistuvat myös lapsiperheisiin.

– Kouluruoan vaikuttavuudesta tulisi puhua paljon enemmän. Tänä päivänä monen lapsen ja nuoren ainoa lämmin ateria on päiväkoti- tai koululounas. Jos se jätetään nauttimatta, voi kasvukehitys hidastua.
Viewing all 365 articles
Browse latest View live