Vantaan peruskouluissa on sattunut kuluvana lukuvuonna noin 20 tilannetta, jotka muistuttavat opettajan erottamiseen johtanutta Alppilan koulun välikohtausta.
– Näissä tapauksissa opettaja on joutunut voimakeinoin poistamaan häiriköivän oppilaan ulos luokasta tai muusta koulun tilasta. Tilanteita on ollut 14 koulussa, kertoo Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo.
Kalon mukaan tapauksissa on ollut kyse perusopetuslain 36. pykälän momentin B mukaisesta menettelystä: Rehtorilla ja opettajilla on oikeus poistaa koulun tilasta häiriköivä oppilas, joka ei noudata poistumismääräystä. Opettaja voi käyttää tällöin voimakeinoja, jos ne ovat välttämättömiä tilanteen vakavuuden ja oppilaan vastarinnan vuoksi.
Tyypillinen poistotapaus Vantaalla etenee näin: Oppilas ei suostu käyttäytymään siivosti luokassa, vaan uhittelee opettajalle ja häiriköi oppituntia. Kun opettaja käskee oppilasta poistumaan luokasta, tämä ei lähde ja jatkaa häiriköintiä.
Opettaja hakee kollegan paikalle, koska Vantaalla on ohjeistettu, että poistotilanteissa on hyvä olla kaksi opettajaa. Yhdessä he poistavat häirikön luokasta tarvittaessa voimakeinoin, esimerkiksi taluttamalla tai kantamalla. Lopuksi opettajat tekevät asiasta kirjallisen selvityksen sivistysvirastoon.
– Näissä tapauksissa opettaja on joutunut voimakeinoin poistamaan häiriköivän oppilaan ulos luokasta tai muusta koulun tilasta. Tilanteita on ollut 14 koulussa, kertoo Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo.
Kalon mukaan tapauksissa on ollut kyse perusopetuslain 36. pykälän momentin B mukaisesta menettelystä: Rehtorilla ja opettajilla on oikeus poistaa koulun tilasta häiriköivä oppilas, joka ei noudata poistumismääräystä. Opettaja voi käyttää tällöin voimakeinoja, jos ne ovat välttämättömiä tilanteen vakavuuden ja oppilaan vastarinnan vuoksi.
Tyypillinen poistotapaus Vantaalla etenee näin: Oppilas ei suostu käyttäytymään siivosti luokassa, vaan uhittelee opettajalle ja häiriköi oppituntia. Kun opettaja käskee oppilasta poistumaan luokasta, tämä ei lähde ja jatkaa häiriköintiä.
Opettaja hakee kollegan paikalle, koska Vantaalla on ohjeistettu, että poistotilanteissa on hyvä olla kaksi opettajaa. Yhdessä he poistavat häirikön luokasta tarvittaessa voimakeinoin, esimerkiksi taluttamalla tai kantamalla. Lopuksi opettajat tekevät asiasta kirjallisen selvityksen sivistysvirastoon.
Luvut ovat rajuja, mutta ne ovat liian pieniä.
Opettaja jaksaa tehdä kirjallisia selvityksiä kerran tai pari, jotkut eivät viitsi tehdä niitä koskaan. Hyvä, että jotkut jaksavat rustailla selvityksiä, jotta edes suurinpiirtein tiedetään, missä mennään.
Opettaja jaksaa tehdä kirjallisia selvityksiä kerran tai pari, jotkut eivät viitsi tehdä niitä koskaan. Hyvä, että jotkut jaksavat rustailla selvityksiä, jotta edes suurinpiirtein tiedetään, missä mennään.
Vantaalla opettajat on ohjeistettu tarkkaan, kuinka pitää toimia uhkatilanteissa. On korostettu kirjallisten selvitysten merkitystä, vaikka niistä ei ole suoranaista apua akuuteissa tilanteissa.
Taidan olla oikea onnenpekka, koska en ole kertaakaan joutunut tekemään kirjallista selvitystä. Oppilaat ovat uskoneet järkipuhetta. Pitkällä urallani on ollut pari-kolme uhkatilannetta, mutta ne tapahtuivat 1980-luvulla:
1. Pidin jälki-istuntoa. Kuudesluokkalainen iso poika alkoi viskellä pulpetteja ja tuoleja ympäriinsä. Tilanne oli vaarallinen kaikinpuolin. Otin pojan syliini rauhoittumaan. Poika ensin rimpuili vastaan, raivosi hetken vielä, mutta rauhoittui.
2. Viidesluokkalainen poika häiriköi, huuteli mitä sattui ja juoksenteli pitkin luokkaa. Poika ei totellut käskyjäni. Jouduin kantamaan pojan ulos luokasta. Sain isältä tappouhkauksen.
3. Liikuntatunnilla teimme pesäpallojoukkueita. Yksi pojista ei ollut tyytyväinen jakoon, vaan alkoi yhtäkkiä heitellä kivenmurikoita päätäni kohti. Väistelin, heittelytuokion jälkeen kehotin poikaa menemään kotiin rauhoittumaan.
Perusopetuslain mukaan opettajan on ensin yritettävä laukaista uhkaava tilanne sanallisesti. Vain erittäin uhkaavassa tilanteessa voimakeinot, kuten kiinni pitäminen tai paikalta pois taluttaminen ovat sallittuja. Tässäkin opettajan on arvioitava kokonaistilanne erittäin vakavaksi tai uhkaavaksi. (Helsingin Opetusviraston linjajohtaja Outi Salo)
Ei pidä olla naiivi.
Tilanteet voivat olla hyvin nopeita, arviointiaikaa ei oikeastaan ole ollenkaan. Puhe ei aina auta, ei ole aikaa ruveta soittelemaan minnekään. Opettajan pitää pyrkiä olla rauhallinen, väkivaltaa ei saa käyttää. Mutta jotain pitää tehdä.
Rajuin näkemäni tilanne tapahtui Vantaan koulujen välisissä shakkikisoissa. Ruokalasta oli laitettu pöytiä liikuntasaliin, jossa pelattiin. Pelit sujuivat rauhallisesti, kunnes toimitsijapöytään istahti pieni, ehkä 8-vuotias poika. Poika ei ollut kisoissa mukana ollenkaan.
Hän alkoi piirrellä pöytäkirjoihin. Kilpailun johtaja pyysi oppilasta poistumaan pöydästä, jotta kisat voisivat jatkua. Poika alkoi kiljua ja repiä pöytäkirjoja.
Paikalle saapui kaksi järjestävän koulun opettajaa. Opettajat yrittivät rauhoittaa poikaa puhumalla. Poika heittäytyi maahan ja alkoi kiljua yhä enemmän. Opettajat nostivat pojan ylös maasta ja alkoivat kantaa poikaa pois. Poika raivosi ja heittelehti vaarallisesti, opettajat olivat ammattitaitoisia ja varoivat, että pojan tempoileva pää ei osunut kummankaan leukaaan.
Olisiko molemmat opettajat pitänyt erottaa? Olisiko minut pitänyt erottaa vuonna 1981, kun otin ison kuudesluokkalaisen pojan syliini rauhoittumaan? Olisiko Ilkka Kalon pitänyt erottaa 20 vantaalaista opettajaa, jotka ovat kuluvana lukuvuonna joutuneet poistamaan oppilaan luokasta voimakeinoin, ja jotka ovat rehellisesti tehneet tapauksesta kirjallisen selvityksen?
Helsingissä hätiköitiin. Alppilan koulun rehtorit hätiköivät, linjajohtaja Outi Salo ei käyttänyt harkintaa, vaan hosui.
Jatkokäsittely ontuu.
Omituisimman lausunnon antoi Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.
Alanko-Kahiluoto: Opettajan tapaus ei sovi opetuslautakunnalle (11.4. HS)
Jatkokäsittely ontuu.
Omituisimman lausunnon antoi Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.
Alanko-Kahiluoto: Opettajan tapaus ei sovi opetuslautakunnalle (11.4. HS)
"Tämä on opetuslautakunnan kannalta älytön tilanne", hän kommentoi HS:lle torstaina.
"Olisin toivonut, että tapaus olisi edennyt oikeusteitse. Tämä on mitä suurimmassa määrin juridinen asia. En tiedä, riittääkö luottamushenkilöiden asiantuntemus puntaroimaan, mikä olisi ollut viisain menettely."
Mm. tällaisia tapauksia varten opetuslautakunta on. Kuntalain mukaan opetuslautakunta voi kumota erottamispäätöksen, muuttaa sitä tai hylätä koko oikaisuvaatimuksen.
Mm. tällaisia tapauksia varten opetuslautakunta on. Kuntalain mukaan opetuslautakunta voi kumota erottamispäätöksen, muuttaa sitä tai hylätä koko oikaisuvaatimuksen.
Opettaja Antti Korhosen tilanne on järjetön. Helsinkiläiset päätöksentekijät ovat vetäytyneet vastuusta ja odottavat. Korhos-tapauksessa olisi ehdottomasti pitänyt noudattaa normaalia kaavaa, ensin keskustellaan, voidaan antaa huomautus tai varoitus, ääritapauksessa erotetaan.
Suora erottaminen on perheelliselle ihmiselle äärettömän kova rangaistus varsinkin, kun tiedetään, että esim. poliisi ei nähnyt tilanteessa edes lievän pahoinpitelyn merkkejä.
Suora erottaminen on perheelliselle ihmiselle äärettömän kova rangaistus varsinkin, kun tiedetään, että esim. poliisi ei nähnyt tilanteessa edes lievän pahoinpitelyn merkkejä.
Alanko-Kahiluodolle: Tapaus on mitä suurimmissa määrin moraalinen kuin juridinen. Antti Korhosta roikotetaan löysässä hirressä.
Ainoa asia, josta kaikki varmaan ovat yhtä mieltä, on alla oleva perusopetuslain kohta, joka ei ole riittävän täsmällinen:
"Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä, tilanteen uhkaavuus, vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä."
Outi Salon mukaan kiinni pitäminen tai pois taluttaminen ovat sallittuja.
Kuka tahansa peruskoulunopettaja tietää, että aina ko. keinot eivät auta. Joskus oppilas on kertakaikkiaan työnnettävä tai kannettava pois tilanteesta. On suojeltava muita oppilaita.
Kuka tahansa peruskoulunopettaja tietää, että aina ko. keinot eivät auta. Joskus oppilas on kertakaikkiaan työnnettävä tai kannettava pois tilanteesta. On suojeltava muita oppilaita.