Yle 9.2.
Ihmisten älykkyysosamäärä kohosi vuosikymmenien ajan esimerkiksi ravinnon, koulutustason ja terveydenhuollon parantumisen takia. Tätä niin kutsuttua Flynnin ilmiötä vähemmän tunnettu tieto on se, että useissa länsimaissa älykkyyden kehitys on jo kääntynyt laskusuuntaan.
Vuonna 2013 tehdyn tutkimuksenmukaan Suomessa keskimääräisen älykkyysosamäärän nousu tyssäsi vuoteen 1997.
– Väestön keskimääräisen älykkyysosamäärän lasku on havaittu esimerkiksi useimmissa Pohjoismaissa, Australiassa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Hollannissa, kertoo Helsingin yliopiston apulaisprofessori Markus Jokela Ylen aamu-tv:n haastattelussa.
Jokela painottaa, että keskimääräisen älykkyystason lasku ei ole ollut dramaattisen jyrkkä, vaan väestötasolla näkyvä lasku on maltillista.
Tutkijat eivät ole vielä pystyneet antamaan pitävää selitystä, mistä älykkyysosamäärän taantuminen johtuu. Vastausta on etsitty erityisesti nuorison elämäntavoista, terveydestä ja kulttuurista.
Tutkijat eivät ole vielä pystyneet antamaan pitävää selitystä, mistä älykkyysosamäärän taantuminen johtuu. Vastausta on etsitty erityisesti nuorison elämäntavoista, terveydestä ja kulttuurista.
Kylläpäs on mielenkiintoinen uutinen. Älykkyysosamäärän nousu tyssäsi vuoteen 1997?
Hmm...
Pitänee veivata väheneviä älynnystyröitäni. Aivosolujeni nopeatahtinen kuolema taitaa kylläkin liittyä enemmin vanhenemiseen kuin yleiseen länsimaiseen tyhmenemiseen.
On hyvin vaikea löytää mitään syytä länsimaisen älykkyyden laskuun. Onneksi lasku ei tutkijoitten mukaan ole merkittävä, mutta oleellista on, että suunta sojottaa alaspäin, laskeva käyrä.
Yritetään kumminkin, ehdotan kahta syytä:
1. Länsimainen elämäntyyli on liian helppoa.
Me olemme jo oppineet kävelemään kahdella jalalla, karvapeitteemme vähenee entisestään ja meidän ei tarvitse keksiä uudelleen maanviljelyä tai kirjoitustaitoa.
Enää emme raivaa suota kuokalla ja jussilla.
Kaikki on pedattu meille valmiiksi. Ruuan eteen ei tarvitse enää taistella.
Kaikki on pedattu meille valmiiksi. Ruuan eteen ei tarvitse enää taistella.
Länsimaiset yhteiskunnat ovat veltostuneet. Me olemme velttoja.
2. Me emme lue enää kirjoja.
Lukeminen kehittää älykkyyttä.
Lukemisen sijaan me leikimme kännyköillä ja tietokoneilla, makoilemme sohvilla ja pelailemme pelikonsoleilla. Katselemme telkkarista reality-ohjelmia illat alvariinsa.
Kaikille kotiin ei tule edes sanomalehteä, vaan netistä lueskellaan iltalehtien pikauutisia.
Kaikille kotiin ei tule edes sanomalehteä, vaan netistä lueskellaan iltalehtien pikauutisia.
Antakaa meille meidän jokapäiväinen Kim Kardashianimme.
Googlasin äsken naisen nimen varmistaakseni nimen kirjoitusasun, laitoin koneeseen pelkän etunimen Kim. Ja totinen tosi, Kardashania pukkasi kärkeen, koko sivun verran.
Googlasin äsken naisen nimen varmistaakseni nimen kirjoitusasun, laitoin koneeseen pelkän etunimen Kim. Ja totinen tosi, Kardashania pukkasi kärkeen, koko sivun verran.
On tunnustettava, että en tiedä, mitä ko. nainen tekee ollakseen noin kuuluisa. En ole nähnyt häneltä mitään paitsi kropan, mutta en leffan leffaa. Nimi viittaa Armeniaan.
Kim Kardashian on länsimaisen maailman ehdoton veltto symboli.
Ennen vastaavat tähdet osasivat tehdä jotain, laulaa, tanssia tai näytellä, mutta Kardashian vain esittelee itseään.
No filter: An afternoon with Kim Kardashian (Papermag)
Kuvat ovat hienoja. Kapea on uuma ja muhkea peffa.
Jotenkin minulla on sellainen tunne, että peruskoulun oppimistuloksetkin tulevat laskemaan uuden opetussuunnitelman OPS:n myötä kuin lehmän häntä, kun opettajista ollaan tekemässä pelkkiä oppimisen ohjaajia.
Ennen vastaavat tähdet osasivat tehdä jotain, laulaa, tanssia tai näytellä, mutta Kardashian vain esittelee itseään.
No filter: An afternoon with Kim Kardashian (Papermag)
Kuvat ovat hienoja. Kapea on uuma ja muhkea peffa.
Jotenkin minulla on sellainen tunne, että peruskoulun oppimistuloksetkin tulevat laskemaan uuden opetussuunnitelman OPS:n myötä kuin lehmän häntä, kun opettajista ollaan tekemässä pelkkiä oppimisen ohjaajia.