Yle 3.12.
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä luovutti tänään ehdotuksensa koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseksi opetusministeri Jukka Gustafssonille. Vanhempien varallisuus ja koulutustaso ennustavat edelleen lasten koulutuspolkua – paremmin toimeentulevien jälkeläiset kouluttautuvat keskimäärin pidemmälle kuin vähäosaisten perheiden lapset.
Työryhmä ehdottaa kaikkiaan 35 toimenpidettä koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseksi. Esityksen mukaan lasten varhaista eriytymistä voisi parhaiten ehkäistä osoittamalla lisäresursseja kouluille, joiden oppilaista merkittävä osa painiskelee heikon koulumenestyksen kanssa.
Valtio jakaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa 23 miljoonaa euroa koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi. Työryhmä ehdottaa, että jatkossa raha kohdennettaisiin nimenomaan oppimistuloksiltaan huonompien koulujen tukemiseen.
Työryhmän slogan, lasten tasa-arvo paranee heikkoja kouluja tukemalla, on harkitsematon ja huono.
Koulujen oppimistulosten erot johtuvat pääosin huonosta yhteiskuntasuunnittelusta. On selvää, kun asuinalueita on suunniteltu yksisilmäisesti, eri asuinalueiden koulujen oppimistulosten erot ovat kasvaneet. Joissain kaupungeissa ihmiset on jaoteltu asumaan varallisuustason mukaan, on hyvin toimeentulevien ihmisten omistusasumisalueita ja on köyhien ihmisten ja maahanmuuttajien vuokra-asumisalueita.
Kärjistäen, ei ole heikkoja kouluja, on vain huonosti suunniteltua asumista.
Sinänsä on järkevää jakaa 23 miljoonaa euroa koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi oppimistuloksiltaan heikompien koulujen tukemiseen. Mutta jotenkin tulee mieleen vanha lasten laulu, jossa purukumilla paikkaillaan polkupyörän kumia. Nyt niitetään selkeän ja johdonmukaisen politiikan ja yhteiskuntasuunnittelun satoa - Suomesta on vaivihkaa tehty kaksinapainen yhteiskunta. Ei voida enää puhua pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta.
Koulujärjestelmän tavoitteeksi ollaan asettamassa kahta laajaa tavoitetta:
1. Korjataan uusliberalistisen yhteiskuntapolitiikan fataaleja virheitä. Vapaat markkinat ja vapaakauppa eivät sittenkään edistäneet parhaiten ihmisten yleistä hyvinvointia.
2. Satsataan ennaltaehkäisyyn.
Koulutuksessa järkevintä on panostaa heti lapsen koulutien alkuun, esikouluun ja peruskoulun kolmeen ensimmäiseen luokkaan. Ei ole mitään järkeä vyöryttää lasta ongelmineen läpi peruskoulun kuten nyt tehdään. Oppimisongelmiin pitää puuttua varhain, heti alussa.
1. Koulukypsyyskokeet on otettava uudelleen käyttöön. Nyt osa lapsista käy pari-kolme ensimmäistä lukuvuottaan tyhjäkäynnillä. Yksi huilivuosi esikoulussa tekisi terää.
2. Jos oppilas ei ole saavuttanut asetettuja tavoitteita, luokan kertaamiset opintien alussa on otettava käyttöön. Alussa kertaamisen teho on suurinta. Nyt ei juuri kertailla, uskotaan vain sokeasti, että kaikki oppivat kaiken samassa ajassa.
3. Kolmen ensimmäisen luokan luokkakoot on pidettävä kohtuullisina, kolmen ensimmäisen luokan maksimina pidän 20 oppilasta.
4. Jakotuntien riittävästä määrästä on pidettävä huolta. Kolmena ensimmäisenä lukuvuonna pidän riittävänä määränä neljää jakotuntia viikossa. Jakotunnit ovat mitä parhaitanta eriyttämistä etenkin äidinkielessä lukemaan ja kirjoittamaan opeteltaessa.
5. Laaja-alaisia erityisopettajia on oltava riittävästi luokanopettajien tukena oppimisongelmia ratkottaessa.
Lasten yhtäläisiä kouluvalmiuksia on tarkoitus parantaa säätämällä esiopetus pakolliseksi vuotta ennen kouluun menoa. Nykyisin se on vapaaehtoista, mutta peräti 99 prosenttia ikäluokasta osallistuu esiopetukseen. Lähinnä hyvin harvaan asuttujen seutujen ja joidenkin maahanmuuttajaperheiden lapset ovat toistaiseksi jääneet esiopetuksin ulkopuolelle. (Yle)
Kannatan.
Kunnianhimoinen tavoite on puolittaa sekä sosiaalisesta taustasta että sukupuolesta johtuvat erot koulutukseen osallistumisessa lapsilla ja nuorilla sekä aikuisopiskelijoilla vuoteen 2020 mennessä. (Yle)
Uskokoon, ken haluaa.
Puolittamisaikaa on vain noin seitsemän vuotta. En usko, että pelkästään koulutuksellisilla toimenpiteillä kyetään puolittamaan sosiaalisesta taustasta että sukupuolesta johtuvat erot koulutukseen osallistumisessa.
Tarvitaan paljon muutakin. Koulutuspolitiikka on vain pieni osa yhteiskuntapolitiikkaa.
Seuraavaksi työryhmän esitys lähtee lausuntokierrokselle, minkä jälkeen hallitus aloittaa sisäiset keskustelut toimenpiteistä koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseksi. (Yle)
Nyt mitataan Kokoomuksen kunnallisvaalipuheet.
Kokoomusta ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua koulutuksellisen tasa-arvon airueksi.
Lisäys, nyt löysin esityksen kokonaisuudessaan:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/tr28.pdf?lang=fi
Lisäys, nyt löysin esityksen kokonaisuudessaan:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/tr28.pdf?lang=fi
