22.12. HS
Jos joululomalle juuri päässyt suomalainen koululaitos on erkaantunut oppilaiden elämästä jossain, niin tietotekniikan käytössä.
Lähes jokainen koululainen käyttää tietokoneita ja älypuhelimia. Silti vaikuttaa olevan niin, että näiden laitteiden pääsyä luokkahuoneisiin on rajoitettu.
Kansainvälinen koulujen tietotekniikkaselvitys (Kauppalehti 18. 12.) kertoo, että Suomen koulut ja opettajat ovat EU:n heikoimpia tietotekniikan käyttäjiä.
Suhtautumisessa tietokoneisiin on kaikuja ajasta, jolloin monet opettajat olivat koululaisia: tietotekniikkaa edusti taskulaskin, ja se oli matematiikan opetuksen väline.
Moisia välineitä käytettiin vain pakkoraossa, koska ajateltiin, että niihin turvautuminen on oikotie, joka voi rapauttaa omaa ajattelua.
Nykymaailmassa tietokoneet ja ohjelmistot ovat kaikkialla ympärillämme. Ne eivät ole enää jokapäiväisestä elämästä irrotettavia, matematiikan tunnin jälkeen taskuun pantavia tavaroita. Ne ovat osa ajattelua, toimintaa ja suunnittelua. Kyse on keskeisestä osasta kansalaistaitoja.
Kouluissa ei välttämättä tarvita koodauksen opettelua, mutta tietotekniikka tulisi imeyttää kaikkeen opetukseen. Tietysti tarvitaan myös opettajien taitojen ja asenteiden kohentamista – siis päivitystä.
Yhdyn pääosin Hesarin pääkirjoituksen ajatuksiin.
Pitää kuitenkin muistaa, että perimmäinen syy "erkaantumiseen" on ollut peruskoulun jatkuva kurjistaminen. Kun on vähennetty peruskoulun resursseja kuten oppitunteja, on turha luulla, että silloin olisi jostain putkahtanut ylimääräistä rahaa tietotekniikkaan tai opettajien TVT-koulutukseen (tieto- ja viestintätekniikka).
Otan esimerkiksi oman kouluni, joka monessakin mielessä on ollut edelläkävijä tietotekniikan hankkimisessa ja soveltamisessa opetukseen. Hankimme koneita kouluun heti, kun niitä ylipäätään tuli markkinoille, ensin Atareita, sitten Macceja, myöhemmin Windows-pohjaisia koneita. Opettajat koulutettiin sitä mukaa. Kaikki opettajat osallistuivat mm. massiiviseen Suomi tietoyhteiskunnaksi -koulutukseen.
Sitten jämähdettiin, koska rahahanat kuivuivat tyystin.
Koulussamme on yhä edelleen yksi ATK-luokka, vaikka oppilaita on reippaasti yli neljäsataa. Käytännössä luokkaan mennään keskinmäärin kerran viikossa. Ainoa massiivinen koulutus oli Fronter-koulutus. Fronter oli jo valmiiksi vanhentunut ja hyvin epäkäytännöllinen oppimisalusta, joka hankittiin kaupunkiin, vaikka esim. kaikki kouluni kolme Fronter-evaluoijaa tyrmäsi oppimisalustan tyystin.
Tietotekniikka on välinelaji.
Nyt on jotain nytkähtänyt eteenpäin, koska syksyllä kouluuni asennettiin langaton verkko. Ongelma on, että kannetavia tietokoneita ei juuri ole. Vanhanmallinen atk-luokkaa pitäisi purkaa ja tilalle olisi hankittava roppakaupalla kannettavia tietokoneita. Vähimmäismäärä on kuusi "solullista" läppäreitä.
Koulumme koostuu kuudesta solusta, joissa kussakin on kolme luokkaa. Luokissa on jo ajanmukaiset datatykit, älytaulut ja dokumenttikamerat.
Jos joululomalle juuri päässyt suomalainen koululaitos on erkaantunut oppilaiden elämästä jossain, niin tietotekniikan käytössä. (HS 22.12.)
Koululaitos erkaantunut oppilaiden elämästä?
Väite on absurdi, sillä koulu on hyvin merkityksellinen osa lasten elämää. Lapsen kannalta ei ole mitään koululaitosta, on oppilastovereita ja opettajia. Ollaan yhdessä ja opiskellaan.
Nykymaailmassa tietokoneet ja ohjelmistot ovat kaikkialla ympärillämme. (HS 22.12.)
Minä näen ympärilläni paljon muutakin, vaikka vietän tietokoneen ruudun edessä paljon aikaani.
Nykymaailmassa tietokoneet ja ohjelmistot ovat kaikkialla ympärillämme. (HS 22.12.)
Minä näen ympärilläni paljon muutakin, vaikka vietän tietokoneen ruudun edessä paljon aikaani.
Kouluissa ei välttämättä tarvita koodauksen opettelua, mutta tietotekniikka tulisi imeyttää kaikkeen opetukseen. (HS 22.12.)
Imeyttää kaikkeen opetukseen?
Annetaan lasten yhä edelleen pelata jalkapalloa ja hiihtää, maalata akvarelleja ja muovata savea, höylätä ja virkata, laulaa ja soittaa nokkahuilua, näytellä.
Tällä hetkellä koulukeskustelussa ei nähdä metsää puilta. Tietotekniikan osaaminen on tärkeä kansalaistataito, mutta ei tietotekniikka sentään autuaaksi tee.
Ihminen on kokonaisvaltainen olio.