9.5. Vantaan Sanomat
Ilolan koulussa uhmataan vanhempien oikeutta päättää siitä, minkälaisen markkinoinnin kohteeksi heidän lapsensa joutuvat.
Ainakin osa koulun opettajista on jakanut oppilaille koulun pihalla esiintyneen Circus Renz -sirkuksen alennuskuponkeja. Kuponkien jakoon ei kysytty vanhempien lupaa.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeistus asian suhteen on selvä.
Alaikäiselle ei saa jakaa koulussa markkinointimateriaalia ilman vanhempien suostumusta.
Viraston lakimies Katri Väänänen muistuttaa, että mainostaminen ei kuulu kouluille tai opettajille.
– Markkinaoikeuden aiempien päätösten perusteella niin koulu kuin yrityskään ei ole toiminut tapauksessa asianmukaisesti.
– Mikäli koulussa halutaan jakaa markkinointimateriaalia, tulisi siihen ehdottomasti olla vanhempien lupa.
Enkeliporsas:
Ilolan koulun opettajat eivät tietenkään ole uhmanneet vanhempien oikeutta päättää siitä, minkälaisen markkinoinnin kohteeksi heidän lapsensa joutuvat.
Alla koulun rehtori Hilkka O'Dowd selostaa, mistä oli kyse:
– Tarkoitus oli hyvä. Perheillä ja opettajilla oli mahdollisuus päästä sirkukseen hieman halvemmalla, jos he niin tahtovat.
O’Dowd:n mukaan kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeistus ei tullut opettajille mieleen. Kyse oli huolimattomuudesta. (VS 9.5.)
Suoraan sanoen en minäkään muista nähneeni missään minkäänlaisia kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjeistuksia.
Kouluun tursuaa kaikenkarvaista ohjeistusta joka tuutista harva se päivä, opettajilla on muutakin tekemistä kuin lueskella kaikenmaailman ohjenippuja. Opettajien tehtävä on opettaa.
Minuakin ihmetyttänyt, kuinka härskisti firmat käyttävät koulua markkinapaikkanaan.
Opettajanhuoneiden pöydät notkuvat erilaisten yritysten mainoksia. Tyypillisiä ovat firmat, jotka yrittävät käyttää opettajia ja oppilaita myyntimiehinä, verukkeena käytetäään leirikoulurahoitusta.
Minä en koske ko. lappuihin tikullakaan.
Ymmärrän juuri ja juuri oppilaiden ja heidän vanhempien pitämän talkootyön kuten myyjäiset tai joidenkin tilaisuuksien kahvitukset. Jos opintoretkille tai leirikouluihin mennään, jostainhan ne rahat on revittävä. Kunnat eivät opintoretkiä tai leirikouluja kustanna, ne eivät enää pysty takaamaan edes säädyllistä opetusta kunnollisista koulun tukitoimista puhumattakaan. Kierrätetään vain samoja likaisia oppikirjoja vuodesta toiseen.
En ole pitkään aikaan jaeskellut oppilaiden koteihin korukauppiaiden luokkasormusmainoksia. Valokuvalaput ovat menneet koteihin kyllä, mutta tästä lähin pitää arvioida koko valokuvaruljanssi uudestaan.
Mitä eroa on sirkuksen tai valokuvafirman mainostamisessa tai näiden firmojen lappujen koteihin lähettelemisissä?
Kilpailu- ja kuluttajaviraston viesti markkinoinnin suhteen on niin selvä, että opettajien on syytä ryhdistäytyä. Heittäkäämme kaikki mainokset tms. opettajanhuoneiden pöydiltä suoraan paperinkeräyslaatikoihin.
Opettajanhuoneetkin siistiytyvät.