Kuvateksti: Pähkinärinteen koulussa työskentelevä Kai-Ari Lundell tutkaili sulatettuja quorn-kuutioita. Hänen mukaansa koulussa tarjottava quorn-moussaka (kuvan annos ei ole kyseinen ruokalaji) maistuu oppilaille selvästi huonommin kuin tavallinen jauhelihaversio.
12.9. Vantaan Sanomat
Vantaalaisoppilaille syötetään teollista sienivalmistetta
Vantaalaisoppilaiden lautasille on tänä vuonna ilmestynyt erikoinen ruoka. Punahomeesta valmistettu synteettinen proteiinivalmiste nimeltä quorn.
Quornia on tarjolla Vantaalla kerran kuudessa viikossa, ja samaa tarjoilevat myös Helsingin koulut.
Vantaalaisopettaja, vuoden luokanopettajaksikin valittu Kai-Ari Lundellkertoo hämmästyneensä, kun sai kasvisruokapäivänä quorn-moussakaa eteensä.
– En tiennyt yhtään, mitä syön, sanoo asian Uuden Suomen blogissaan esiin nostanut Lundell.
Hän paineli heti googleen etsimään valmisteesta lisätietoa.
– Punahomesientä voi käsittääkseni olla talon rakenteissa ja kasveissa ja niistä sitä myrkytetään pois, Lundell päivittelee.
Quorn tuodaan Vantaalle Iso-Britanniasta.
– Jurppii, kun Suomessa on paras satokausi meneillään ja meillä lapsille syötetään ulkomailta tuotua soijaa ja quornia.
Vantaan kaupunki tilaa suurimman osan ruoistaan Vantilta. Vantin ateria- ja puhtauspalvelujohtajaPirjo Huvila-Nicklénin mukaan quornia tilataan, koska sen ravintoarvo on hyvä.
– Tuotteessa on korkealaatuista proteiinia, kuitua ja vähän rasvaa. Quornissa on myös paljon vitamiineja ja kivennäisaineita.
Oikeiden sienien hinta ei ole quornia kalliimpi, mutta sienien kypsennyshävikki on Huvila-Nicklénin mukaan suurempi.
– Sieniä täytyy ostaa enemmän kuin quornia. Tarvitsemamme määrän sieniä on mahdollista saada ainoastaan pakasteena tai säilykkeenä.
Lundell uskoo, että quorn ei pärjää proteiiniarvoillaan tavalliselle jauhelihalle.
– Quornia pitäisi syödä kaksinkertainen määrä jauhelihaan verrattuna, että saisi saman määrän proteiinia.
Lundell ei pidä kasvisruokaa sinänsä huonona, vaan toivoo, että tarjolla olisi suomalaisia kasviksia, joiden alkuperä olisi selvillä.
Huvila-Nicklénin mukaan ruoan valintakriteerinä ei voi olla kotimaisuus.
– Kaupungin elintarvikehankintoja säätelee hankintalaki, jonka mukaan kunnan tulee kilpailuttaa hankinnat. Hankintalaki edellyttää, että ketään ei saa syrjiä.
– Muista sopimusvaltioista tuleviin tarjouksiin on sovellettava samoja ehtoja kuin Suomesta tuleviin tarjouksiin.
Vantaalla kasvisruokapäivä on kerran viikossa. Lundell miettisi käytännöt uudelleen.
– Koulun tavoite on, että ruokaa syödään. Ei ole mitään järkeä, että ruokaa kipataan läjäpäin jäteastioihin, kun se ei maistu. Lasagne ei maistu oppilaille yhtä hyvin, jos se on tehty soijasta kuin, jos se olisi tehty jauhelihasta.
– On hassua, että lihapäivänä on aina tarjolla kasvisruokaa, mutta kasvispäivänä ei saa liharuokaa.
Toimittaja: Jonna Hovi-Horkan
Kuvat: Johanna Erjonsalo
Kuvateksti: Quorn-valmistetta löytyy myös kauppojen pakastealtaista muun muassa kuutioina ja rouheena.
Mikä ihmeen quorn?
Quorn on mykoproteiinista eli sieniproteiinista synteettisesti valmistettavien proteiinivalmisteiden tuotemerkki.
Quorn on kehitetty lihan korvikkeeksi. Sen keksijä on tohtori Gerald Solomon.
Quorn sisältää proteiinia, ravintokuitua ja se on vähärasvainen.
Quorn valmistetaan punahomeesta käymismenetelmällä.
Quorniin lisätään sideaineeksi munanvalkuaista, joten se ei sovi vegaaniseen ruokavalioon. Quorn ei myöskään sovi keliaakikoille.
Quornista valmistettuja tuotteita on ollut Suomessa myynnissä syksystä 2012 lähtien.
Lähde: Wikipedia ja Vantaan kaupunki
Enkeliporsaan arvio Vantaan Sanomien jutusta:
Ysi. Juttu on omalla tavallaan hauska, ainakin aihepiiriltään. Juttu on tehty omalta osaltani puhelinhaastattelun sekä blogikirjoituksen perusteella. Kuva, jossa olen syöväni kanaa matkivaa quornia, on lavastettu. Toisin kuin kananlihan haistelu quornin haistelu oli etovaa.
Huvila-Nicklénin mukaan ruoan valintakriteerinä ei voi olla kotimaisuus.
Minä olen tasan eri mieltä.
Olen varma siitä, että suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että pitää suosia puhdasta suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tiedetään.
Pitää laatia kilpailutuskriteerit siten, että suomalainenkin ruoka pärjää.
Luulen, että Suomessa noudatetaan hankintalakeja orjallisemmin kuin missään muussa EU-maassa. Sahataan omaa oksaa.